sunnuntai 29. marraskuuta 2015

HYASINTIT HIPSII TALOON


Märkää, harmaata ja mitä, nurmikkoa näkyvissä! Ei siitä juurikaan joulumieli irtoa. Yritän kuitenkin parhaani. Olen sentään ostanut jo hyasintteja. Ja pallovalot odottavat nojatuolissa ripustusta.



En ole koskaan ollut jouluihminen isolla J:llä. Rakastan paperista leikattuja lumihiutaleita ja minimaalista koristelua. Viherkasvi-ihmisenä tykkään paljon joulukukista ja niiden tuomasta väristä ja tunnelmasta. Iittalan kivi-tuikut, kynttilänjalat ja erilaiset lyhdyt ovat esillä meillä aina, mutta nyt talvella ja joulun alla tietenkin ahkerassa käytössä.



Hyasintit hipsivät taloon, mitähän seuraavaksi. Pikkuhiljaa mennään kohti joulua ja odotusajassa mahtavaa on lasten joulukalenterien availun seuraaminen, se on niin pitkä odotus lapsen ajassa ennen kuin jouluaatto koittaa. Joulukalenterit on muuten vielä ostamatta, huomenna on ne muistettava hankkia.

Leppoisaa sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa!

lauantai 28. marraskuuta 2015

KEITTIÖPUUTARHA POISTOMYYNNISTÄ

 

Satuin eksymään Citymarketin hyllyväliin jossa en yleensä käy. Silmiini pisti Genie keittiöpuutarha poistomyynnissä 85% alennuksella. Tätä kasvipuutarhaa ihailin edellisvuoden Habitaren kuvista, joissa Genien keltaista versiota oli esillä suurin määrin. Hinta oli aikaisemmin hankinnan este, nyt tällä alennuksella ei enää. Kaupan yrittejä tulee ostettua kotiin harvoin, sillä ne kuukahtavat aina todella nopeasti. Toivoisin keittiöstäni löytyvän aina tuoreita yrttejä, onko tämä laite yrttien pelastus?


Tämän keittiöpuutarhan pitäisi tarjota ihanteellinen kasvualusta yrteille ja salaateille. Kasvatusruukkuun mahtuu kolme kaupan yrttiä rinnakkain, ensimmäisenä kaupasta pääsi testiin ruohosipuli. Paristoilla toimiva kastelujärjestelmä pulpauttaa vettä yrtille noin 45 minuutin välein. Veteen sekoitetaan vesiviljelyyn tarkoitettua ravinnetta ja näiden pitäisi yhdessä varmistaa jatkuva ja tuottoisa sato. Kasvivalon tulisi nopeuttaa satoa vielä entisestään.


Tätä kasvivaloa voi käyttää myös kukkavalona jos yrttien viljely kyllästyttää. Kirkas led-valo ainakin on, sillä nämä kuvat on otettu pimentävää rullaverhoa vasten ilman mitään muita valonlähteitä. Led-valo kuluttaa sähköä minimaaliset 4 kWh kuukaudessa (ollessaan päällä koko ajan) ja pumpun paristot kestävät 3-4 kuukautta. Kasviravinteita tulee lisätä noin kolmen viikon välein. Rahallinen panostus vesiviljelyyn on siis pieni, nyt testaankin onko sen tuoma hyöty miten suuri.

Ensi keväänä yritän hyödyntää tätä taimien kasvatuksessa, siihenkin tämän pitäisi soveltua. Siis mikäli totean tämän toimivaksi ja hyödylliseksi laitteeksi. Saa nähdä miten käy.

Lähteenä: Tredgen.com/fi

torstai 26. marraskuuta 2015

VALOA!

 


Tähän ihanaan valoon heräsin viime viikonloppuna nukuttuani ensin normaalia pidempään. Halusin heti napata muutaman kuvan sillä pitkästä aikaa makuuhuone oli oikeasti valoa tulvillaan. Tänään ei ole enää. Pimeys on tuolla ulkona jälleen ja lumikin suli. Onneksi ehdin napata nämä kuvat valosta. 



Tarvitsen valoa ollakseni pirteä ja jaksava. Pimeä vie minusta kaiken energian ja kotona pakollisten arkiaskareiden lisäksi en juurikaan saa mitään muuta aikaiseksi. Ei huvita ja ei jaksa.


Synkkää, märkää ja pimeää. Marraskuu voi minun puolestani jo loppua. Toivottavasti joulukuu tuo tullessaan meille paljon lunta ja valoa. Tarvitsen nimittäin energiani takaisin. 

Onko teitä muita kohtalotovereitani, pimeyden uuvuttamia yksilöitä? 

tiistai 24. marraskuuta 2015

STYLEROOM KYSYI, MINÄ VASTASIN

Sain viime viikolla viestiä sisustusyhteisö Styleroomilta jäsenesittelyä koskien ja innostuneena päätin lähteä mukaan. Styleroom tekee jäsenesittelyjä kiinnostavista ja aktiivisista jäsenistään, nyt oli Rautatieläistalon vuoro. Vastailin Lauran esittämiin kysymyksiin ja valmiin jutun pääset lukemaan täältä.

Vastauksistani selviää mm. mihin kiinnitän huomiota muiden kodeissa, mikä on ainut Rautatieläistaloon uutena ostettu huonekalu ja miksi olohuoneen kaunis kakluuni on käyttökiellossa.


Mukavia lukuhetkiä toivottavat Rautatieläistalon asukkaat.

maanantai 23. marraskuuta 2015

ENSIMMÄINEN TALVI TALOSSA (JOKA MUISTETAAN)

 

Olipas ihanaa herätä lauantaina ja ihmetellä suorastaan ihmeellisen valoisaa aamua. Maa oli yön aikana peittynyt ensilumesta. Pitkien pimeiden päivien jälkeen talven ensilumi tuo ennen kaikkea kauan toivottua valoa, mutta myös kaunistaa pihaa suunnattomasti. Mieleen muistui ensimmäinen talvi talossa, talvi jonka valitettavasti on niin utuisena ja hämäränä mielikuvana muistan mielessäni.



Kodissamme on nyt asuttu hieman yli vuosi ja harmittaa nämä hatarat muistikuvat ensimmäisestä talvesta talossa. Oli muuttoa, tavaroiden purkua, huonekalujen haalimista ja remonttia. Pihatalon asunnon täysi remontti kuukaudessa heti muuton jälkeen, jotta saatiin pihatalon mummolle muuttovalmis koti. Oli uuden uusioperheen totuttelua arkeen uudessa kodissa. Kuvia ei ole muistona niin paljon kuin haluaisin, sillä niitä ei ehditty tai tajuttu juurikaan ottaa.

Tämä talvi on onneksi erilainen. Nyt ehditään hengähtää ja pitää hetki ansaittua remonttilomaa, ehditään ottaa myös paljon kuvia. Päällimmäinen muistikuva viime talvesta on kuitenkin positiivinen ja ihana, saimme remontoida ja sisustaa yhdessä omaa kotia ja luoda perustaa tulevaisuudelle. 


Tämä talvi on ensimmäinen talvi talossa jonka muistamme kunnolla. Edessä on monia muistoja perheenä ja uusia haasteita jotka otetaan innolla vastaan. Tätä tulee olemaan Rautatieläistalon toinen talvi! 

lauantai 21. marraskuuta 2015

RYIJYRAKKAUTTA


Vanhan talomme myötä olen totaalisesti hurahtanut ryijyihin. Näin on päässyt käymään ja koukussa ollaan. Meillä näitä aarteita käytetään tällä hetkellä mattoina. Sitä oikean väristä ja näyttävää ryijyä yläkerran aulan seinälle vielä metsästetään. Ryijyt ovat löytöjä kirpputoreilta, tämän kuvissa olevan ryijyn kannoin kotiin toissapäivänä.

 


Keinutuolin alla aikaisemmin ollut pienempi ryijy sai väistyä tämän isomman ja kauniimman tieltä. Ryijyn kaunis väritys hurmasi minut, siinä on ihanasti sekaisin mm. sinisen eri sävyjä, oranssia, luonnonvalkoista ja ruskeaa, vaaleaita ja tummia värejä sulassa sovussa. Musta pellavaverhokin istuu nyt mielestäni paremmin tähän tilaan ryijyn tummien sävyjen ansiosta. 



Suosittelen kaivamaan mummon vanhat ryijyt esille ja antamaan niille uuden elämän. Nämä nimittäin soveltuvat matoiksi aivan yhtä hyvin kuin seinällekin. Mikäli mummolta ei näitä löydy, onneksi kirpputorit ja kierrätyskeskukset ovat olemassa.


Mitä mieltä sinä olet ryijyistä? Entä löytyykö näitä sinun kotoasi lattialta tai seinältä? Olisin iloinen kommenteistasi.

Ihanan leppoisaa viikonloppua joka tupaan <3

P.S. Eilen saatiin ensilumi maahan, me mennään nyt porukalla sitä ihailemaan! Otan kamerankin mukaan.

torstai 19. marraskuuta 2015

UPEAT ARABIAN VALENCIAT

 

Näitä ei tule jokapäivä vastaan, ei todellakaan. Arabia nimittäin lopetti tämän uskomattoman kauniin tummansinisen Valencia-sarjan tuotannon jo yli kymmenen vuotta sitten. Astioiden kauniit kuviot on maalattu käsin, joten jokainen sarjan astia on uniikki. Kirpputoreilla tätä astiastoa tulee todella harvoin vastaan, kukapa näistä nyt haluaisikaan luopua. Jos tätä sarjaa kuitenkin sattumalta löytää, hinnat ovat yleensä tähtitieteelliset.



Olen tällä hetkellä onnellinen kuuden teekupin ja lautasen omistaja. Näitä en löytänyt kirpputorilta, nämä tulivat mielenkiintoisen toimeksiannon myötä meille. Päätin nimittäin auttaa tuttavaani hänen äidin irtaimiston myymisessä ja sain etuosto-oikeuden näihin kaunokaisiin. Meille nämä ovat todellisia aarteita, joita tullaan käyttämään harkitusti, välillä kuitenkin otan nämä olohuoneen seinähyllyltä alas arkeani piristämään.

Nyt pidän silmäni isosti auki, sillä tätä sarjaa toivon löytäväni kotiini lisää. Pohdin tässä miten mahtaa käydä kotimaisen Arabian jälleenmyyntihintojen kun koko tuotanto lopulta siirtyy ulkomaille. Voiko edullisia löytöjä enää tehdä? Ja tästä eteenpäin on ryhdyttävä puhumaan kotimaisesta ja ulkomaisesta Arabiasta. Voi Arabia minkä teit! Omat Arabiat ovat olleet aina arvossa suuressa, nyt vieläkin enemmän.


tiistai 17. marraskuuta 2015

KÄYTÄNNÖLLISTÄ KAUNEUTTA RUOKAHUONEESSA

Se on vaan nyt niin että jonnekin ne tyhjät pullot on pantava piiloon. Jollakin ne ruokapöydän muruset ja puuklapeista tulevat roskat on imuroitava. Sammutuspeitteen on vaan pakko olla takan vieressä, helposti napattavissa tarpeen tullen, niin se on laissa määrätty, ainakin mieheni laissa! Näin toteutin nämä arjen käytännöt ruokahuoneessa, omasta mielestäni kauniilla tavalla. 


Tyhjät pullot säilytetään isossa mustassa Ikean kannellisessa roskiksessa, jonne niitä mahtuu kerralla suuri määrä. Iso pullopussi on sen sisästä helppo napata mukaan, eikä pulloja tarvitse kiikuttaa joka kauppareissulla pullonkeräykseen. Kannen alta ei myöskään pääse ulos inhottavia hajuhaittoja, tämä on ehdoton plussa. Toimii hyvin meillä näin ja ei haittaa välillä turhankin vaativaa visuaalista silmääni. Musta roskis on mielestäni kaunis. 


Rikkaimurin looginen paikka on lähellä ruokapöytää ja takkaa sekä tietysti pistorasiaa. Niinpä tämä arjen apulainen päätyi ruokahuoneen seinään pieneen nurkkaan, hieman katseilta piiloon. Ja miten sattuikaan, siinähän on tuota samaa oranssia väritystä niin kuin tapetissakin. Sattumaa vai harkittua, sen voit itse päätellä. En pidä tätä rikkaimuria ollenkaan huonetta rumentavana asiana, se on mielestäni kaunis juuri sellaisena kuin on.  



Sammutuspeite on pakollinen meille, mutta sen ei tarvitse olla ruma. Kouvu on aina ollut lempipuuni, sen runko on vain niin kaunis. Makuuhuoneesta löytyy koivukuvioiset lakanat ja nyt koivukuvioinen sammutuspeite löytyy ruokahuoneen takan vierestä. Eikä tämä sammutuspeite ole mielestäni ruma, vaan kiva yksityiskohta seinällä.  




Käytännöllistä kauneutta vai jotain ihan muuta. Voivatko rikkaimuri, roskis ja sammutuspeite olla kauniita sinun mielestäsi?

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

KIRPPISLÖYDÖT RAUMALTA JA MUISTUTUS ARVONNASTA


Lauantain kirppis roud trip vei meidät koluamaan Rauman kirpputoreja. Ehdottomasti meille mieluisin ja esittelyn arvoinen kirpputori on SPR:n Puoti ja Wanhat Tawarat myymälä. Tämä on sokkeloinen myymälä kahdessa kerroksessa, mutta tuotteet olivat siististi esillä osastoittain. Henkilökunta osoittautui todella palvelualttiiksi ja ystävälliseksi, kiitos ihanille lasiosaston rouville. Meillä kävi mahtava tuuri kun osuttiin paikalle juuri tänä viikonloppuna sillä kaikki lasitavara oli puoleen hintaan. Nokka heti kohti vitriinejä, joista yleensä ei tule ostoksia tehtyä tuotteiden kovien hintojen takia. 


Vitriinistä mukaamme lähti tämä harmaa Tamara Aladinin lasikannu sekä kuusi juomalasia. Internetin ihmeellinen maailma kertoi kannun olevan Riihimäen lasin Pöytä-sarjaa, mutta juomalasit ovat vielä mysteeri. Pöytä-sarjan juomalasit kun löytämieni tietojen mukaan ovat paljon pienemmät ja malliltaan erilaiset. Kannu ja lasit ovat kuitenkin täysin samaa väriä, joten ehkä tämä mysteeri joku päivä selviää. Joka tapauksessa nämä olivat meille löytö!


Lopuksi pyydän sinua vastaamaan seuraavaan kysymykseen: onko sinulla tarvetta uudelle ovelle?  Mikäli vastasit kyllä, niin muista käydä äänestämässä mielestäsi Suomen kutsuvinta eteistä ällä. Styleroomin ja Jeld-Wenin järjestämässä kilpailussa äänestysaikaa on vielä tämä päivä. Äänestäjien kesken arvotaan 200 euron arvoiset Jeld-Wen-tuotteet kotiin kuljetettuna. 

Mikäli äänestit Rautatieläistaloa, me kiitämme ja kumarramme. Täällä jännätään nyt kuka saa kotiinsa uuden oven ja kenellä on Suomen kutsuvin eteinen. 

Leppoisaa sunnuntaita joka kotiin!

lauantai 14. marraskuuta 2015

MYÖNNÄN, OLEN KOUKUSSA VIHERKASVEIHIN

Alussa niitä oli kaksi kitukasvuista. Nyt niitä on jo reilusti yli parikymmentä suhteellisen hyvin elävää yksilöä. Viherkasvien ajanlaskun alulla tarkoitan muuttohetkeä Rautatieläistaloon. Sanokaa mitä sanotte, mutta tämä hengittävä talo suorastaan huusi vihreitä eläviä asukkaita luokseen. Minä olen vain välikäsi joka toteutti sen valtavan vihreän kaipuun. Ja yritän kovasti pitää nämä vihreät hengissä!
  



Viherkasvit ovat iso osa kotiamme ja sen sisustusta. Kotia on hankala kuvata niin ettei kuvaan eksyisi ainakin yksi viherkasvi. Ne ovat minulle nyt harrastus, ihana uusi sellainen. Tässä harrastuksessa koen suuria onnistumisen hetkiä ja välillä taas karvaita pettymyksiä. Välillä on todellakin opittava kantapään kautta mutta useasti lopussa kiitos seisoo. Nämä viisaat sananlaskut pätevät erittäin hyvin viherkasvien hoitoon. Lyhyt kokemus on jo opettanut että minun hoidossani parhaiten menestyvät iso ja paksulehtiset viherkasvit, ne ovat terveitä ja loistavia yksilöitä pidemmän aikaa. Panostan nykyään näihin, sillä olen jo tappanut ihan liian monta hentolehtistä kasvia. Mikä juttu niissä on, miten ne oikein saa pidettyä hengissä? Ja ilman valoa ei yksikään viherkasvi elä, tämä on pimeänä talviaikana haaste varsinkin yläkerran osalta.


Vihersisustaminen on ollut pinnalla jo jonkin aikaa ja tähän trendiin olen lähtenyt mukaan kympillä. Varsinkin nyt marraskuun pimeänä ja harmaana aikana tarvitsen kotiini paljon valoa ja väriä. Viherkasvit tuovat tuota väriä ihanasti lisää. Ja mikä parasta viherkasvit puhdistavat huoneilmaa, osa enemmän ja osa vähemmän. Olohuoneen valkoisen hyllyn päälle sijoitetut kultaköynnökset ovat yksi esimerkki näistä parhaiten huoneilmaa puhdistavista kasveista. Ovat myös todella helppohoitoisia ja nopeita kasvamaan, siis aloittelevan viherpeukalon unelmakasveja. Sisäilmaa puhdistaviin kasveihin aion perehtyä vielä enemmän, sillä haluan elää mahdollisimman puhtaassa ja terveellisessä kodissa.




Suosittelen jokaista hankkimaan kotiin jotain vihreää ja epävarmoille viherpeukaloille muistutuksena: kukaan ei ole seppä syntyessään (mistä nämä sanonnat oikein tulevat?!). Elän selvästi ennakkomummovaihetta viherkasvieni ja sananlaskujeni kanssa, onhan minulla nykyään myös seinälautasiakin. Mutta kuten luin eräästä sisustuslehdestä: Mummola on pop! 


Meillä on tänään pitkästä aikaa edessä kirpputori roud trip johonkin uuteen kaupunkiin ja ehkä poikkean samalla myös kukkakauppaan. Ihanaa viikonloppua kaikille!

torstai 12. marraskuuta 2015

PARIOVIEN UUSI VIHREÄ AIKA


Vanhojen talojen kauniit yksityiskohdat kiehtovat minua kovin. Yli sata vuotias hirsitalomme on aikojen saatossa muuttunut asukkaidensa mieltymysten mukaan, mutta vieläkin on jäljellä todennäköisesti alkuperäisiä kauniita yksityiskohtia. Ihastuin ensisilmäyksellä kotimme vanhoihin parioviin ja koristeellisiin listoihin. Ne osuivat silmiin heti eteiseen astuttuani ja hurmasivat minut kauneudellaan. Pariovet ovat vuosien varrella varmasti saaneet pintaansa monet monituiset maalikerrokset. Meidän taloon tulomme myötä ne saivat jälleen uuden ilmeen. 




Pariovien vaalea väritys rajauksineen oli kaunis, mutta kaipasi muutosta mustan värin vallattua eteisemme. Seinien valkoista vasten ovet näyttivät lähinnä likaisen valkoisilta eikä näky hivellyt silmää. Minä olen kovasti tykästynyt löytämääni Tikkurilan Basilika värisävyyn, jolla käsittelin aikaisemmin keittiökalusteena toimivan vanhan senkin ovet (klik). Päätin testata miltä väri näyttäisi suuremmalla pinta-alalla eli pariovissamme.



Rautatieläistalon pariovet saivat jälleen uuden maalikerroksen, mitä todennäköisimmin ensimmäisen vihreän sellaisen! Olen tyytyväinen lopputulokseen, joskin vielä on kolmas kerros maalaamatta. Pitkitän tätä ja odotan inspiraatiota joka saattaa tulla ihan milloin vain. Joskin hyvin kauan olen jo tuota inspiraatiota odotellut.

Vihreä on tehnyt uutta tulemistaan ja alkaakin selvästi nostaa päätään sisustuksessa. Näin on käynyt meillä ja myös monessa seuraamassani blogissa. Let´s all go green!!!