MENU

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

LEMPIMAUSTEENI ON LEMPIVÄRINI


Se on lempimausteeni, joka ilahduttaa ja piristää keittiötä kauniilla värillään.


Sitä löytyy Tikkurilan upeana värisävynä keittiön senkin ovista.




Vanhoista eteisestä olohuoneeseen vievistä pariovista.



Ruokahuoneen aurinkoisesta tapetista. 



Keittiön ja eteisen välisestä ovesta.


Apilapeltoa kuvaavasta herkän kauniista tapetista. 



Alakerran työtasosta. 


Samaa väriä löytyy kotimme monista viherkasveista.



Vanhasta pappilasta haetuista vihreistä nojatuoleista.




Yläkerrastakin pieninä annoksina. Nimittäin poikien huoneen seinähyllyistä ja säilytyskoreista.



Tämä on yksi lempiväreistäni. Kaunis basilikan vihreä <3

perjantai 29. tammikuuta 2016

MAKUUHUONEEMME - VANHOJA HUONEKALUJA JA UNELMIEN TAPETTI


Kevät saapuu kyllä, niin se onneksi joka vuosi tekee. Se on jo hitusen verran lähempänä kuin eilen. Aina kun näen valon tulvivan yläkerran huoneissa, minun on pakko valokuvata tämä ihme. Yläkerta kun on niin kovin pimeä, sillä ikkunoita neliöihin nähden on hyvin vähän. Ainoastaan neljä pientä ikkunaa antavat valoa kahteen makuuhuoneeseen ja valtavaan aulaan.

Makuuhuone sai eräänä päivänä tuiman valoannoksen, jota en jättänyt ikuistamatta. Talven keskellä tämä ihana valo on mieluisa vieras. Tervetuloa meille oikein suurina annoksina ja vaikka joka päivä.


Blogini alkutaipaleella tein lyhyen esittelyn makuuhuoneestamme. Nyt on aika tutustua tähän huoneeseen hieman tarkemmin. Kuten jo tiedättekin, kotimme huonekalut ovat pääosin käytettynä hankittuja, niin ovat myös sinisen makuuhuoneen kalusteet. Ne ovat löytöjä, joita olemme tehneet mieheni kanssa ympäri Suomea. Poikkeuksena on sänky, joka on kulkenut mukanani kohta jo kymmenen vuotta. Se alkaakin kyllä olla kohta tiensä päässä. 

Tämä huone on sisustettu täysin 50-60-luvun huonekaluilla, joita meillä rakastetaan kovin. Sirot, kauniit ja vanhat huonekalut sekä unelmieni sininen tapetti tekevät makuuhuoneesta rauhallisen ja seesteisen. 

Tämän huoneen todellinen väripilkku on oranssi ovi, joka sopii kauniisti Pihlgren & Ritolan valmistaman Kiurujen yö tapetin kaveriksi. Tämä tapetti on unelmieni tapetti, se kauan makuuhuoneeseen haaveilemani asia, joka toteutuessaan tässä talossa tuntui kuin olisin voittanut lotossa. 



Yöpöytänä ikkunan edessä on siro teak lipasto, jonka kaveriksi löytyivät kierrätyskeskuksesta vanhat sängynpäädyt. Ne ruuvattiin kiinni runkopatjasängyn runkoon ja näin sänky saatiin sopimaan kauniisti muuhun sisustukseen. Simpukka seinälamput tuovat mieleen mukavia kesäisiä kirpputorimuistoja, yhdeltä vanhaan navettaan päiväksi pystytetyltä kirpputorilta löysimme nämä hauskat lamput. Kesällä maamme on täynnä kiehtovia aarreaittoja, kun erilaisia kirpputoritempauksia ja -kierroksia järjestetään tiuhaan tahtiin. Odotan innolla tulevaa kesää ja näitä mahtavia kirpputoreja.



Nurkassa sängyn toisella puolella toisen yöpöydän virkaa ajaa 50-luvun sohvapöytä. Viistokaton matalimman kohdan alta löytyy pitkä matala taso ja sänkyä vastapäätä vanha liinavaatekaappi. Peili ja liinavaatekaappi täydentävät toisiansa ja kuuluvat yhteen, vaikka ovatkin löytyneet monen sadan kilometrin päästä toisistaan. 

Tapetin terälehdistä poimittu seinän sävy vaihtaa väriä hauskasti ulkoa tulevan valon mukaan. Marssin tapetinpalasen kanssa maalikauppaan ja päätin maalata seinät rohkeasti tapetin tummimman värin mukaan. Meillä nimittäin loppui remonttirahasto huonetta tapetoidessa kesken, joten osa seinistä jäi maalipinnalle. Ehkä kuitenkin teemme joku päivä tämän huoneen tapetoinnin loppuun, ehkä emme. Se jääköön nähtäväksi. 



Vanha naulakko on makuuhuoneen pelastus, ilman sitä käyttövaatteet eivät päätyisi näin siististi yhteen paikkaan. Villasukat pyörivät lattialla, kun joku uskalias on lähtenyt ilman niitä aamulla alakertaan. Aika hurjaa unohtaa villasukat yläkertaan näin keskellä talvea.


Makuuhuoneen rauhoittava tunnelma, mukava sänky ja pehmeät pussilakanat edesauttavat hyvää unta. Täällä viistokaton alla me aikuiset nukummekin oikein hyvin ja rauhallisesti. Ja se on lopulta se pääasia.

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

SYNTTÄRIT JA KELTAINEN KILTA


Tarjoan synkän ja vetisen päivän pelastukseksi annoksen väriterapiaa. Toissa lauantaina meillä juhlittiin syntymäpäiviä ja tässä muutamia värikkäitä kuvia kyseiseltä päivältä. Tarjolla oli synttärisankarin toivoma kattaus karkkeja, keksejä ja sipsejä. Appiukkoni mukana syntymäpäiville saapui hauska kaiuttimen mallinen kakku, joka kertookin hyvin syntymäpäiväsankarin kiinnostuksen kohteista. Kakkua ihasteltiin tovi ennen kuin maltetoimme sitä maistaa. Tämä kakku ei ollut vain päältä kaunis, sen sisältä löytyi herkullinen makuelämys.



Syntymäpäivästä tuli kirkas ja aurinkoinen pakkaspäivä. Oranssin pirtinpöydän päälle katoin oman aurinkoisen kattauksen keltaisista Arabian Kilta astioista ja valkoisista Teemoista. Uudet ja vanhat Arabiat sulassa sovussa samassa kattauksessa.




Keltaiset Killat ovat minun ja mieheni isoäitien vanhoja astioita. Me tunnumme olevan molemmissa suvuissa ainoita, jotka arvostavat näitä keltaisia ihanuuksia. Niinpä ne ovat päätyneet meille, kotiin jossa ne ovat ihan jokapäiväisessä käytössä.




Keltaiset Kilta murokulhot ovat muuten osoittautuneet loistaviksi sipsikulhoiksi. Ne ovat juuri passelin kokoisia tyydyttämään yhden henkilön sipsinälän. Meillä näistä syödäänkin tällä hetkellä vain sipsejä viikonloppuisin. 



Soikea tarjoiluastia on täydellinen karkeille ja kekseille. Jouluna siinä oli tarjolla pipareita ja silloin sitä kutsuttiin pipariveneeksi. Jos joku Kilta keräilijä sattuu tietämään mihin tarkoitukseen tämä kaunis astia on tehty, olisin kiitollinen tiedosta. En ole koskaan aikaisemmin törmännyt kyseiseen malliin, en ennen kuin nyt omistaessani sellaisen.




Siinä oli aimo annos Rautatieläistalon tarjoamaa väriterapiaa tähän iltaan. 
Itse ainakin tarvitsin sitä tänään kovasti.

Leppoisaa illan jatkoa kaikille! 

maanantai 25. tammikuuta 2016

PUNAINEN VALAISIN JA UUSIA YRITYKSIÄ


Yläkerran aulan työtaso on nyt kaikkien suosiossa. Pitkälle työtasolle muuttivat nopeasti sen valmistumisen jälkeen niin läppärit kuin työskentelijätkin. Kaikki meni suunnitelmien mukaan ja aula sai tärkeän ja hyödyllisen käyttötarkoituksensa. Nyt täällä vietetään paljon aikaa koko porukalla, mikä on hurja muutos aikaisemmasta. Ajasta ennen työtasoa, jolloin aulan läpi vain kuljettiin nopeasti molempiin makuuhuoneisiin. Olen enemmän kuin tyytyväinen. 




Punainen kattovalaisin on paikallansa ikkunan edessä. Sen punainen hehku houkutteli minut ostoksille Ikeaan, jossa sitä tovin ja toisenkin tuijottelin ennen ostopäätöstä. Ostaessani uusia tuotteita kotiin mietin ja harkitsen tarkkaan ovatko ne varmasti minulle mieluisia. Käytettynä ostetut tuotteet ovat nimittäin arvoasteikollani paljon korkeammalla kuin uudet suoraan kaupan hyllystä haetut. Näistä kierrätetyistä tavaroista tulee minulle usein todella rakkaita, sellaisia joista en haluaisi luopua, en ainakaan yhtä helposti kuin uutena ostetusta tavarasta. Sisäisen juupas-eipäs taistelun jälkeen päätin kuitenkin viedä tämän valaisimen kotiin, enkä kadu tätä päätöstä. Väriltään se täydentää kauniisti aulan punaisia tuoleja ja kirpputorilta löytynyttä pöytävalaisinta. Valaisin on hyvä ostos.

  
 

Kattovalaisin antaa kirkkaan valon, joka ylettyy melkein tason molempiin päihin asti. Pöytävalaisin täydentää kattovalaisimen antamaa valotehoa ja on helposti siirrettävissä sinne missä valoa eniten tarvitaan. Valaisimen myötä viimeinenkin palanen on loksahtanut paikallensa, se nimittäin viimeisteli hienosti kokonaisuuden. 


Löysi valaisimen myötä kotiin myös muutama uusi viherkasvikin. Minun on pakko myöntää, että olen tappanut tänä talvena jo aika monta kasvia. En tiedä mitä täällä talossa tapahtuu talvella, kun yksi kasvi toisensa jälkeen nuukahtaa ja lopulta kuolee. Se on kamalaa katsottavaa. Menetetyt tapaukset eivät todellakaan imartele aloittelevan viherpeukalon itsetuntoa. 


Koska olemme kuitenkin hyvää vauhtia matkalla kohti kevättä ja kesää, aikaa jolloin viherkasvit loistavat Rautatieläistalossa, uskalsin kotiuttaa näitä uusia yrityksiä. Röyhyvihvilä pääsi aulan seinähyllylle, jonka tiedän olevan haasteellinen paikka mille tahansa kasville. Aula on kovin hämärä paikka, mutta otan kuitenkin tämän riskin. Eikun peukut pystyyn kaikille uusille yrityksille! 


Nykyään näen kotona paljon punaista, mutta meidän tapauksessa se on hyvä asia! 

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!