lauantai 16. syyskuuta 2017

TEHDÄÄN KIERRÄTYSPISTE VANERISTA - OSA 1


Lasiverannan väliaikainen sisustus on jo historiaa, sillä jo jonkin aikaa siellä on ollut vireillään uusi projekti. Veranta on meillä ollut lähinnä sellainen läpikulkupaikka, jossa ei valitettavasti tule vietettyä aikaa muuten kuin kesäaikana, jos juuri silloinkaan. Pidämme verannan kylmänä tilana talvisin, joten ei siellä käydä kuin vilvoittelemassa saunan jälkeen nopeasti. Halusimme hyödyntää tilaa järkevästi, joten aloimme viime kevään aikana suunnittelemaan kunnollista kierrätyspistettä verannalle. Keittiössä meillä on ollut omat astiat pullojen ja paperin keräystä varten, mutta muulle kierrättämiselle ei ole löytynyt järkevää tilaa. Muovipusseihin sullotut muut kierrätettävät jätteet alkoivat kerääntyä liian näkyville ja kiikutin pussit aina verannalle "piiloon". Ehdottomasti järkevin ratkaisu meidän talouden tuottamalle kierrätysjätteelle on rakentaa niille oma kierrätyspiste. Sinne verannalle. Säilytyskaluste, josta löytyy keräyslaatikot paperille, pulloille, pahville, muoville, metallille ja lasille. 

Kierrätyspiste luonnosteltiin ensin paperille, sitten mieheni piirsi suunnitelman valmiiksi netistä ilmaiseksi ladattavalla CAD-ohjelmalla. Mitat olisin tosin voinut laskea ruutupaperillekin, mutta laatikoihin tulevat viistot kulmat oli helpompi piirtää ohjelman avulla. Laatikot jäljittelevät 50-60-luvun keittiöissä paljon käytettyjä halkolaatikkoja, jotka sopivat mielestämme täydellisesti kierrättämiseen.


Kierrätyspisteen materiaaliksi valitsimme vanerin, jota meillä on aikaisemminkin paljon käytetty. Tilasimme vanerit paikallisesta vanerifirmasta mittoihin sahattuna, joskin laatikoiden viistot kulmat sahattiin ihan itse.  Kaikki osat takalevyä lukuunottamatta ovat 15 mm  koivuvaneria.

Kierrätyspisteen rungon kokoaminen aloitettiin niin sanotusti väärinpäin eli päälikansi alaspäin. Emme halunneet ruuvinkantoja näkyviin, joten käyttimme näkyvien osien kiinnitykseen kalustekulmarautoja ja puuliimaa. Päälikanteen kiinnitettiin seuraavaksi sivuosat ja niihin pohjalevy.

Ohuempi takalevy ruuvattiin pienillä ruuveilla kiinni. Ennen takalevyn kiinnittämistä kunnolla tarkistimme ristimitan (mitta viistosti yläkulmista alakulmiin), jonka avulla varmistetaan, että osat ovat suorassa toisiinsa nähden. Jos mitta tässä vaiheessa heittää, niin mikään ei enää tämän jälkeen toimi. Seuraavaksi kokosimme kaappia kiertävän alasokkelin ja jätimme kierrätyspisteen rungon liimaukset kuivumaan seuraavaa työvaihetta varten.

Seuraavana työvaiheena oli kierrätyspisteen rungon väliseinien kiinnitys. Ne kiinnitettiin päälilevyyn kulmaraudoilla ja pohjan läpi ruuvaamalla. Näin varmistettiin jälleen, ettei näkyvään päälilevyyn tule ruuvinjälkiä. Laatikoiden kokoaminen alkoi etulevystä, johon puuliiman ja kulmarautojen avulla kiinnitettiin ensin toinen sivuosa, sitten alapuoli, tämän jälkeen toinen sivu ja lopuksi takalevy.

Jykeviä keräyslaatikoita nikkaroitiin yhteensä neljä. Metalli, lasi ja muovi tulevat todennäköisesti jakamaan yhden laatikon. Tätä varten laatikko jaetaan kolmeen osaaan väliseinien avulla. Pullot, paperi ja pahvi pääsevät omiin laatikkoihinsa.

Laatikot sovitettiin runkoon ja hienosti ne sinne omiin koloihinsa sujahtivat. Kierrätyspiste on aika massiivinen ja vie ison osan verannan tilasta, mutta siitä valmistuu juuri sellainen kuin oli tarkoituskin. Isot laatikot vetävät sisäänsä suuren määärän kierrätysjätettä, joka varmistaa sen, ettei tila lopu kesken. Mahtavaa!

Tähän asti olemme päässeet ja tämä rakennusprojekti etenee tästä eteenpäinkin ihan omaa vauhtiaan, ilman stressiä. Teen seuraavan postauksen, kunhan jotain raportoitavaa löytyy. Hyvällä tuurilla ehdimme jo tänään rakennushommiin. Saa nähdä.

Nyt toivottelen mukavaa syksyistä viikonloppua kaikille!

tiistai 22. elokuuta 2017

MUUTOKSIA

Tämän hetkistä elämäntilannetta kuvaa mielestäni parhaiten sana MUUTOS. 

Koti elää omassa jatkuvassa muutostilassa, jonka aikana karsimme tavaraa näkyviltä, pois kovasti liikkuvan pikkuneidin ulottuvilta. Samalla Lillin omat tavarat ja lelut valloittavat alakerran huoneita. Viherkasvit saivat kivuta lattiatasosta huomattavasti ylöspäin, peikonlehti kaapin päälle ja olohuoneen kakluunin vartija piiloon yläkertaan. Monet viherkasvit kun ovat myrkyllisiä ja näihin valitettavasti kuuluu ainainen suosikkini peikonlehti. Kotona on käynnissä myös lasiverantaa koskeva projekti, joka tuo verannalle jotain todella hyödyllistä ja muuttaa tilan käyttötarkoituksen kertaheitolla. Tämä projekti etenee etanavauhtia, mutta kyllä se joku päivä valmistuu!

Suurimmat muutokset liittyvät kuitenkin kodin ulkopuolelle, sillä äitiyslomani on päättymässä ja työelämään siirtyminen alkaa olla ajankohtaista. Jäin äitiyslomalle työttömänä, joten tämän kesän projekti oli löytää työpaikka. Saan aloittaa syyskuun alussa uudessa työssä, josta olen todella innoissani. Uuden työpaikkani myötä Lilli aloittaa päivähoidon ja sekös vasta tuokin mukanaan mullistavan muutoksen. 

Odotan tulevaa sekavin tuntein, innolla ja toisaalta taas suurella haikeudella. Jännittää kovasti miten uusi arki alkaa rullaamaan. Kumpa kaikki menisi hyvin. 

Tuoko syksy teille muille muutoksia mukanaan? Tsemppiä meille ja muille uusiin haasteisiin <3

torstai 27. heinäkuuta 2017

LILLIN HUONEEN ENSIMMÄINEN HUONEKALU

Meidän entisestä makuuhuoneesta tulee jossain vaiheessa Lillin oma huone. Tällä hetkellä nukumme kaikki alakerran makuuhuoneessa ja niin teemme todennäköisesti vielä hyvin pitkään. Omaan huoneeseen siirtymistä viivyttää se, että huone sijaitsee yläkerrassa. Aivan liian kaukana meistä vanhemmista.  Ennen kuin neiti on valmis siirtymään omaan huoneeseen, minulla on hyvin aikaa hankkia sinne sopivia vanhoja huonekaluja.

Etsinnässä on talonpoikaisantiikkinen päästävedettävä sänky, jota voi sitten Lillin kasvaessa pidentää sopivan pituiseksi sekä mukavan pehmeä nojatuoli, jossa mahtuu sylikkäin istumaan. Aikaisemmin kerroin kuinka ajattelin tehdä keittiön liinavaatekaapista Lillille vaatekaapin, mutta muutin mieltäni. Haussa onkin tulevan sängyn kanssa samaa aikakautta henkivä kaappi. Hankintalista täydentyy varmasti jatkuvasti, kun niitä oikeanlaisia ja hintaisia huonekaluja tulee vastaan. Kuinka kutkuttavan kiehtovaa tämän huoneen sisustaminen onkaan!

Löysin pari viikkoa sitten ensimmäisen huonekalun Lillin huoneeseen. Tietenkin Torista ja niin mukavaan hintaan ettei sitä voinut jättää ostamatta. Onpahan sitten pulpetti valmiina, kun sellaiselle joskus vuosien päästä tulee tarve. Pulpetti vaatii kunnon puhdistuksen ja todennäköisesti uuden maalipinnan. Se on paikka paikoin aika huonosti maalattu ja maalivalumia on jonkin verran. Valkoisena pulpetti on aika ihana ja se sopii niin hyvin sinisten kiurujen kaveriksi - vai mitä?




maanantai 24. heinäkuuta 2017

LÖYTÖJÄ UKIN TALLISTA


Teimme viime viikolla kesälomareissun savoon. Perille päästyämme meitä odotti mahtava yllätys, todellisia löytöjä vuosikymmenten takaa! Ukkini oli kaivanut tallin ylisiltä vanhan kolmipyörän sekä vielä iäkkäämmän punaisen rattikelkan, Lillille kotiin viemisiksi. Lilli ei osaa näistä vielä innostua, mutta äiti kyllä osaa! 



Kolmipyörä on yli kolmekymmentä vuotta vanha ja sillä minä olen pyöräillyt pienenä tytön tylleröisenä. Löysin kuvia minusta ja pyörästä, takuuvarmasti otan niitä myös Lillistä ja tästä nostalgisesta menopelistä. 


Kolmipyörä on vielä näiden vuosien jälkeen ehjä, joskin satula ja pyörät ovat kovasti haalistuneet, mutta se ei käyttöä haittaa. Ohjaustangosta puuttuvat tupit saa varmasti hankittua jostain, jos ei nyt ihan alkuperäisiä vastaavina niin sitten jotain sinnepäin. Kuvista paljastui että ohjaustankoon on kuulunut myös pieni soittokello, mutta vastaavan löytyminen olisi aikamoinen ihme. Me teemme pientä fiksailua pyörälle, niin tästä saadaan oiva menopeli Lillille. Ja minä jaksan muistuttaa kyllästymiseen asti kuinka itsekin olen aikoinaan samalla pyörällä ajellut. 

Punainen rattikelkka on kolmipyörää paljon vanhempi, se on nimittäin kultaiselta 60-luvulta. Kelkka kuului äitini lapsuuteen. Jalakset ovat ruosteessa, mutta eipä ole ihme tämän ikää ajatellen. Tämä on jotenkin niin sympaattisen siro kapistus, varsinkin verrattuna muovisiin nykyajan rattikelkkoihin. Kelkan käyttöikää saadaan pidennettyä pienillä huoltotoimenpiteillä ja voinpa kuvitella sen olevan käytössä vielä Lillin lapsillakin. 

Niin kelkka kuin kolmipyöräkin pakattiin mukaan autoon. Ja lisäksi iso pussillinen ruisleipää.

Kivaa viikkoa kaikille aarteiden etsijöille!

maanantai 3. heinäkuuta 2017

DIY: SUURI RÄSYMATTO PIENIÄ YHDISTÄMÄLLÄ

Terveiset verannalta!

Tämä viikko näyttää kovin sateiselta, joten meillä oli tänään alakerran siivouspäivä. Viileämmällä ilmalla on kivempi siivota, sillä meidän talo on aurinkoisina päivinä aikamoinen pätsi. Tänään pesin myös lasiverannan lattian, sillä vihdoin oli kunnolla tilaa siivota. Olen myynyt eteenpäin verannalta vanhan mustan 50-luvun sohvan sekä kenkätelineinä toimineet puulaatikot. Meillä on nimittäin aivan uudet suunnitelmat tähän tilaan. Ennen niiden toteutusta päätin tehdä verannalle väliaikaisen sisustuksen, josta minä ja Lilli pääsemme nauttimaan kesän aikana. Keinutuolissa on kiva keinutella yhdessä ja Lillin on nyt mukavampi touhuta lattialla, kun viileää lattiaa peittää suuri räsymatto. 


Seuraavaksi kerron simppelin DIY ohjeen ison räsymaton tekoon. Tällä ohjeella onnistut varmasti eikä sinun tarvitse edes koskea kangaspuihin. Nappaa tästä vinkki kesälomapuuhasteluun juuri näiden sateisten päivien ratoksi. Tekemiseen tarvitaan kasa pieniä räsymattoja, paksua lankaa ja neula. Aika yksinkertaista ja helppoa. Lasiverannan räsymatto matto on tehty pieniä Ikean räsymattoja yhdistämällä. Pienet 60x90 cm matot ommeltiin toisiinsa kiinni käsin harsimalla, niin ettei ompeleet näy päälipuolelle. 



Tähän mattoon käytettiin kuusi pientä mattoa, mutta mikään ei estä yhdistämästä isompaakin määrää, jolloin maton kokoa voi kasvattaa todella suureksi. Nämä pienet matot maksavat Ikeassa vitosen kappale, joten tälle matolle tuli hintaa vain kolmekymppiä. Itse en tätä mattoa kasannut vaan sen teki muutama vuosi sitten pihatalon mummo. Idea on mielestäni ihan loistava ja ehdottomasti esittelyn arvoinen. Lilli muuten rakastaa mattoja, niiden alle kurkkimista ja hapsujen nyppimistä. Me tullaan viettämään tänä kesänä monet mukavat hetket verannalla touhuten!