maanantai 20. maaliskuuta 2017

JOS MÄ KURKKAAN ETEISEN PANEELIN ALLE?


Otsikon kysymys käynnisti viikonloppuna eteisen remontin. Jos mä kurkkaan eteisen paneelin alle ja tarkistan missä kunnossa hirsiseinä on siellä alla? Pohdin josko paneloinnin avulla on peitetty hirsiseinän huonokuntoinen osuus, sillä en oikein ymmärtänyt niiden tarkoitusta tässä tilassa. Muilta seiniltä ei paneeleja lödy, joskin ne ovat levytetty eivätkä hirsipinnalla. Mielestäni kokonainen hirsiseinä on näyttävämpi kuin osittain piiloon paneloitu, joten päätin aloittaa purkutyöt.


Pari vuotta sitten maalasin paneelit mustiksi, samalla myös portaat saivat osittain mustan ilmeen. Se toimi mielestäni hienosti silloin, nyt oli aika uusille tuulille. Ensimmäisen paneelin alta pilkistävä hirsiseinän pätkä näytti olevan kunnossa, joten huokaisin helpotuksesta. Paneloinnin irroitus kävi nopeasti ja paljasti altaan hyväkuntoisen hirsiseinän. Väriero päivänvaloa saaneeseen osaan oli kuitenkin sen verran näkyvä, että teimme nopean päätöksen maalata hirsiseinä kuultomaalilla tummemmaksi. Keittiöstä löytyy musta hirsiseinä, mutta tämän halusimme maalata ruskeaksi. Sopivaa kuultomaalia löytyi omasta varastosta, joten pääsin heti hommiin.


Olen pitkään haaveillut portaiden maalaamisesta vaaleammiksi. Lakatut ja kovin kellastuneet mäntyportaat näyttivät tunkkaisilta, joten päätin maalata ne samalla raikkaammiksi. Hirsiseinän maalauksen jälkeen hioin ja pesin portaat ennen niiden maalausta. 



Portaiden väriksi valitsimme Tikkurilan Vanhan ajan värikartasta perinteisen puulattiavärin 0401, jota löytyy meiltä ennestään alakerran kynnyksistä. Haaveenamme on maalata tällä kyseisellä sävyllä yläkerran lautalattiat ja halusin saman värityksen jatkuvan sulassa sovussa alakerrasta yläkertaan. Olin hankkinut ison maalipurkin kynnysten maalausta varten, josta oli jäljellä suurin osa. Tämä 2,7 litrainen maalipönttö riitti siis kynnysten, portaiden, hirsiseinän yläpaneloinnin ja portaiden päätyseinän maalaamiseen kahteen kertaan. Portaiden käsijohteet jätin nyt mustiksi, mutta mietin vielä niiden lopullista kohtaloa. 



Tähän asti eteisen remontti on ollut lähes ilmainen, mutta tämä ei jää tähän. Lattialistat uusitaan, katto ja muut seinät maalataan. Portaiden hirsiset tukipilarit kuultomaalataan todennäköisesti myös ruskeiksi. Vaatesäilytykseen on tulossa muutos, sillä pieni naulakko ja seinäkoukut eivät enää palaa hirsiseinälle. Sen sijaan suuri peili löysi paikkansa portaiden alta. Etsinnässä on nyt vaatekaappi tuonne peilin kautta näkyvälle seinälle. Portaiden alle suunnitellaan vetolaatikkoa, jonne saisi säilytykseen reput ja kengät. 

Ja kaikki tämä lähti liikkeelle yhdestä kysymyksestä; Jos mä kurkkaan tonne eteisen paneelin alle?


Eteisen remontti on luultavasti valmis joskus kesällä, sillä joka viikonloppu ei löydy tällaista äitiyslomalaisen omaa remppa-aikaa.  Se on harvinaista herkkua! Tähän mennessä tehdyt maalivalinnat sointuvat mielestäni yhteen kauniisti. Seuraavaksi minä ryhdyn pohtimaan seinien väriä. Vaihtoehtoja on vain aivan liikaa! 

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille.

tiistai 7. maaliskuuta 2017

MUSTAT SEINÄVALAISIMET


Ettei olohuoneemme muuttuisi liian hempeäksi, hankimme sinne ripauksen mustaa uusien valaisimien muodossa. Selkeä tarve valaisimien hankintaan oli, sillä aikaisemmin sohvan vieressa ollut jalkalamppu ei ollut riittävä valaisemaan tätä aluetta. Kattolampunkin valoteho jäi pieneksi, enkä muutenkaan tykkää pitää kattovalaisimia päällä jatkuvasti vaan pidän pienemmistä valonlähteistä joita on sijoitettu ympäri huonetta. Uudet valaisimet ovat Clas Ohlsonin Industry-sarjan katto-/seinävalaisimet. Ne ovat edullinen versio tällä hetkellä pinnalla olevista nivelvalaisimista, sillä yhden tällaisen hinta on vain 45€.  Näitä voi nivelten ansiosta taivutella haluamaansa asentoon, joten ne ovat mielestäni hyvin monikäyttöiset monessakin tilassa, kuten olohuoneessa sohvan päällä lukuvaloina!


Meiltä löytyy vessasta nämä Industry-sarjan valaisimet lyhyemmällä varrella ja olemme olleet niihin tosi tyytyväisiä. Kun vihdoinkin päätin tilata nettikaupasta nämä valaisimet myös olohuoneeseen  niin epäonnekseni sain eteeni tiedon että kyseiset valaisimet olivat poistuneet valikoimasta. Niinpä tietenkin, niin minun tuuriani! Tarkistin kuitenkin vielä myymälöiden tilanteen ja ilokseni huomasin että muutamassa myymälässä valaisimia on vielä hyllyssä. Ihanan sukulaiseni ansiosta sain toivomani valaisimet viime viikonloppuna kotiinkannettuna.


Jos sinäkin innostuit näistä valaisimista, niin luethan pakkausselosteen paremmin kuin minä ja näin säästyt ylimääräisiltä harmituksilta. Nämä valaisimet ovat tosiaan kattoon tai seinään asennettavia ja niihin ei sisälly virtakytkintä. Lyhytvartisessa versiossa johdot löytyvät, joten oletin niiden sisältyvän myös tähän malliin. Vessassa valaisimet saavat sähkön suoraan seinästä, joten irroitimme tuolloin valaisimista niiden virtakytkimet. Onneksi olimme säästäneet nämä virtakytkimet (onneksi on autotalli, jonne kipata nämä "mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittavat asiat"), sillä nyt ne palvelevat olohuoneen valaisimissa, eikä ylimääräistä kauppareissua johtojen takia tarvinnut tehdä. Minua ei näkyvät virtajohdot haittaa, ne ovat itse asiassa aika hauskan näköiset tikkusuoraan vedettyinä. 



Vaihdoin jo pari viikkoa sitten makuuhuoneen mustat pellavaverhot olohuoneeseen, sillä jostain syystä aloin kaipaamaan kovasti mustaa kaiken tämän hempeyden keskelle. Musta väri kulkee kotonamme huoneesta toiseen ja olohuone tuntui jotenkin ontolta ilman sitä. Nyt mustaa löytyy verhoista ja valaisimista, joten mustan tarve on tyydytetty! Vintage jalkavalaisin jäi sohvan vieressä toimettomaksi ja päätyi takaisin tutulle paikallensa sinisen nojatuolin kupeeseen. Siinä se toimii vallan riittävänä lukuvalona. 


Oletko sinä jo hurahtanut näihin nivelvalaisimiin? Minä olen todellakin. Tulevaan keittiöönkin nämä kävisivät upeasti. Sinne keittiökaappien päälle valaisemaan työtasoa. Lisään tämän keittiösuunnitelmaan! 

Mukavaa viikkoa kaikille! 

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

PARIOVET- DUSTY PINK


Vihreiden pariovien aika on nyt ohi. Vanhat basilikan vihreät ovet toimivat pitkän aikaa olohuoneen katseenvangitsijoina ja ne saivat osakseen paljon positiivista huomiota. Seinien värin ja oikeastaan koko olohuoneen ilmeen muututtua eivät vihreät pariovet enää sopineet tähän näkymään. Tästä syystä ryhdyin hiihtolomaviikon kunniaksi maalaushommiin. Maalasin ovet himmeällä Tikkurilan Helmi-kalustemaalilla, sillä kaikki mattapintainen miellyttää silmääni tällä hetkellä. Sävyksi valitsin täydellisen dusty pinkin, Tikkurilan Neito X420. 


Nyt ovet puhuvat samaa kieltä seinien kanssa. Hieman siniseen taittava harmaa täydennettynä vaaleanpunaisilla ovilla. Kauniisti yhteensopiva väriyhdistelmä! Tämä vaaleanpunainen ei kuitenkaan ole liian hempeä, vaan se on asennetta omaava dusty pink. Aikaa maalaukseen meni pari päivää, sillä maalasin ovet kahteen kertaan. Maalaukseen käytin aikaa molempina päivinä noin kaksi tuntia ja rahallinen panostus jäi alle kolmeenkymppiin. Tämä oli kiva pikamuutos, joka oli edullinen toteuttaa ja toi huoneeseen valtavan muutoksen, ainakin minun silmääni ;)


Tykkäätkö? 

Kodin remppajutut pyörivät mielessä vähän turhankin usein, joten oli todella terveellistä päästä toteuttamaan niistä edes tämä pienoinen pariovien maalausprojekti. Sormet syyhyävät nyt vieläkin pahemmin maalaushommiin, joita meillä kyllä riittää. Jos nyt tavoittelisin kerran kuussa tahtia...

Tähän lopuksi vielä kuvasarja pariovistamme. Millaiset ne olivat muuttaessamme taloon, sudittuani ne rohkeasti basilikan vihreiksi ja tietenkin miltä ne näyttävät tällä hetkellä. Liputan viimeisimmän version puolesta, vaikka vihreät ovet olivatkin minulle rakkaat! Miten sitä nyt sanotaan, että aikansa kutakin! Kuvista näkee hienosti myös miten kakluunin edessä majaileva viherkasvi on päässyt nuukahtamaan. Se ei ole enää entisessä tuuheudessaan, mutta toivottavasti kevät saa sen edes jonkin verran virkoamaan. 


Kivaa viikkoa kaikille.
Ehkä joku muukin innostuu sutimaan oville uuden ilmeen!

torstai 9. helmikuuta 2017

NIMIÄISET


Hei täältä vauva-arjen keskeltä!

Minun piti jo pari viikkoa sitten kirjoitella tänne blogiin jotain pientä tyttäremme nimiäisjuhlista, mutta en ole yksinkertaisesti ehtinyt sitä tekemään. Elämän tärkeysjärjestyksen muututtua blogin päivittäminen on valitettavasti jäänyt sinne häntäpäähän. Eikä meillä kotona tapahdu mitään raportoitavaa, sillä olohuoneen remontin jälkeen levätään ja kerätään voimia uusiin rutistuksiin. Kun minun on pitänyt valita blogin ja päiväunien väliltä, olen ehdottomasti valinnut ne päiväunet :) Kyllä tässä vielä palataan aktiivisempaan suuntaan, joten toivottavasti ymmärrätte nämä hiljaiset hetket.


No nyt kuitenkin muutama sana nimiäisistä. Tulppaanit ovat ehdottomasti suosikkejani leikkokukista ja niillä koristelin kodin juhlakuntoon. Onneksi tulppaanien kausi alkaa jo tammikuussa! Värivaihtoehtoja on moneen makuun, mutta meille valitsin teemaan sopivasti vaaleanpunaisia sekä valkoisia tulppaaneja. Luotin tulppaanien voimaan ja jätin muun koristelun hyvin hillityksi ja pelkistetyksi. Valkoiset pöytäliinat lainasimme mieheni äidiltä ja ne ovat vuosien saatossa nähneet monet monituiset juhlat. Edelleenkin valkoisina hohtavien pöytäliinojen salaisuus on sappisaippuassa, jolla kahvi- ja kakkutahrat saa irti kätevästi. 



Kauniit kuvat juhlien tarjoiluista jäivät ottamatta, sillä keskityimme vieraisiin ja juhlien sankariin täysin. Eikä kameraan tallentunut muutenkaan montaa otosta. Tämä kuvaa tämän hetkistä elämäntilannetta täydellisesti. Jotain haluaisi ja pitäisi tehdä, mutta nämä asiat jotenkin vain unohtuvat ja jäävät tekemättä vauvatohinoiden keskellä! Kuvaamatta jääneet asiat ovat kuitenkin toissijaisia, tärkeintä ovat yhdessä eletyt hetket. 


Tässä taljan päällä poseeraa kolmekuukautta vanha Lilli Saara <3 Etunimi ei tullut kenellekään yllätyksenä, sillä neiti oli Lilli jo mahassa ollessaan. Toinen nimi on rakkaan jo keskuudestamme poistuneen mummoni nimi. Halusin kunnioittaa hänen muistoaan tavalla joka kulkee mukanani koko elämäni. Ikuistin neidin nimiäisasussaan viimein tällä viikolla, kun tuo uskomattoman kova pakkanen toi mukanaan ihmeellisen valoilmiön. Liian pitkään olikin pimeää. 


Instagramin puolella jo hieman kirjoitin kuinka vaaleanpunainen väri on yllättäen valloittanut sydämeni. Minusta on tullut tyttövauvan vaaleanpunainen äiti, joka kiinnittää nykyään huomiota hempeisiin ja tyttömäisiin asioihin. Näin en uskonut koskaan käyvän, mutta uskottava se on: äitiys muuttaa ihmistä. Niinpä Lillin juhla-asuksi valikoitui tämä pitsinen unelma, jota täydensin maailman söpöimmällä kukkapannalla. Minut pitkään tunteneet voivat nyt pyöritellä päätänsä ja ihmetellä mitä oikein on tapahtunut. Ei sen kummempaa kuin äitiys!


Nimiäispäivä oli ihana, mutta vilahti ohi liiankin nopeasti. Erityismaininnan saa mieheni ensimmäinen omatekemä voileipäkakku, joka onnistui vieraiden mukaan täydellisesti. Kun minä vielä joskus opettelen täytekakun teon, niin tarjoilut pystytään hoitamaan ihan omasta takaa. Nämä olivat tosiaan ensimmäiset isommat juhlat, jotka järjestimme sisällä talossa ja tällä onnistuneella kokemuksella uskallamme seuraaviin kekkereihin kutsua mahdollisesti vielä isomman joukon juhlakansaa. 

Kivaa pakkasviikon jatkoa ja iloista mieltä kaikille!

lauantai 21. tammikuuta 2017

OLOHUONE VALMISTUI SOPIVASTI NIMIÄISIIN


Olohuoneen muuttunut ilme jaksaa hämmästyttää meitä. Onko tämä todellakin se sama huone, niin erilaiselta täällä nyt näyttää. Seinien maalaus ja koristelistoitus oli paras ideamme pitkään aikaan, sillä lopputulos on todella kaunista katsottavaa. Uudet katto- ja lattialistat jäävät ehkä monelta huomaamatta, mutta minä huomaan ne ja ihastelen niitä joka päivä. Esittelen nyt teille uuden olohuoneemme, joka on sopivasti valmiina tyttäremme huomisia nimiäisiä varten.



Uusi järjestys tuntuu toimivalta ja sen ansiosta huoneen keskelle jää hyvin tilaa vauvan puuhasteluja varten. Aikaisemman järjestyksen aikana kun tällaista vapaata lattiatilaa ei juuri jäänyt. Sohvan siirsimme ikkunan edestä vastakkaiselle seinälle, entisen tv-tason ja valokuvaseinän paikalle. Olohuoneen uuteen raikkaaseen ilmeeseen tuli hankittua uusia pastellin sävyisiä puuvillasamettisia tyynynpäällisiä, sillä mieheni järjesti minulle viime viikonloppuna ihanan yllätys roudtripin, jonka aikana suuntasimme täältä hämeestä pääkaupunkiseudun ostoskeskuksiin. Pienimuotoinen valokuvaseinä on vielä suunnitteilla, mutta tällä kertaa siitä ei todellakaan tule niin massiivinen kuin aikaisemmin, sillä haluamme pitää huoneen seinäpinnat hillitynä. Koristelistat itsessään ovat kuin kauniita tauluja!



Yläkerran aulan suuri matto kannettiin tänne alakertaan, sillä halusin tilaan yhden ison maton, joka myös pysyy paikoillansa eikä luista ohuiden villamattojen tapaan vauvan touhutessa. Vaikka Lilli ei vielä liikukkaan, se aika tulee koittamaan ihan pian. Pyöreä pöytä pinnatuoleineen siirrettiin keittiöstä juhlien ajaksi olohuoneeseen, mutta minusta jotenkin tuntuu että se jää pysyvästi tänne. Sen valkoinen väri sopii nimittäin seinien harmaan pariksi täydellisesti. Onko meillä siis edessä valkoisten huonekalujen metsästys, ehkäpä! Remontin yhteydessä karsimme huoneesta kaikki säilytyskalusteet tv-tasoa lukuunottamatta, joten tilaa tuli yllättävän paljon lisää, sopivasti yhtä ruokapöytää varten. 



Uudet verhot ovat todella pitkät ja vaikka verhotanko onkin asennettu lähelle kattoa, verhot laskeutuvat kauniisti ylipitkinä lattialle. Ne ovat kiinnitettyinä verhotampeilla ikkunoiden sivuille, jotta kaikki mahdollinen valo pääsee tulvimaan huoneeseen. Mikäli haluamme kesällä hieman hämärtää huonetta, toimivat verhot suorinakin yhtä hyvin. Torin kautta löytämäni peuransarvet saivat valkoisen mattapinnan, kun spraymaalasin niille uuden ilmeen. 


Täällä odotellaan nyt innolla huomista, sillä on ihana koota yhteen ystävät ja sukulaiset juhlimaan kaunista tytärtämme. Nämä ovatkin ensimmäiset isommat juhlat sisällä talossa, sillä aikaisemmin olemme juhlineet pihalla kesäkeittiön suojissa. 

Mitä mieltä sinä olet olohuoneen muutoksesta? Lukisin mielelläni kommenttisi.


Lopuksi toivottelen oikein mukavaa illan jatkoa kaikille <3