Sisällön tarjoaa Blogger.

LAKATUN PUULATTIAN MAALAUS


Hei! Sain instagramin puolella kyselyjä puulattian maalauksesta, pohjatöistä ja maalivalinnasta, joten päätin kirjoittaa niistä ihan oman postauksen. Kirjoitin viime viikolla pikkutytön huoneen pintojen värivalinnoista (klik) ja nyt kerron miten me toteutimme kellastuneen mäntylautalattian maalauksen.



Lähtökohtana meillä oli tämä, kulunut lakattu puulattia. Todennäköistä on, että lattia on asennettu ja lakattu 80-luvun alussa, jolloin talon sen aikaiset omistajat tekivät mittavan saneerauksen. Kuten kuvasta näkyy, koko yläkerran puulattian lakkaus on tummunut, se on kulunut ja täynnä naarmuja.

Tarkoituksena on myöhemmin maalata kaikki yläkerran puulattiat, joten tämä oli hyvää harjoitusta tulevia maalauksia varten. Samalla saatiin jonkinlainen käsitys siitä, kuinka kauan pohjatyöt ja maalaus vievät aikaa. Osataan sitten suunnitella ja aikatauluttaa tulevia maalaustöitä paremmin. Tämän huoneen lattian maalaus oli muihin huoneisiin nähden helppo toteuttaa, sillä se ei ole tällä hetkellä käytössä. Lattia saa kuivua rauhassa, eikä se vaikeuta muuta elämistä mitenkään.


Kuvassa näkyvät kaikki lattian käsittelyssä käyttämämme välineet ja litkut. Työvaiheista ei ole yhtään kuvaa, sillä tämä homma tehtiin myöhään illalla ja valaistus oli mitä oli. Enkä kyllä ehtinyt edes miettimään kuvaamista.

Homma lähti liikkeelle huoneen listojen irroituksella, jonka jälkeen lattia pestiin maalarinpesulla huolellisesti.  Mikäli lattian lakka olisi ollut kovin hilseilevää, olisi seuraava työvaihe hilseilevän maalipinnan irti kaapiminen. Lattia oli tasaisesti kulunut joka paikasta ja lakka oli siinä kiinni hyvin, joten ryhdyimme suoraan hiontahommiin. Minä hioin pienellä käsihiomakoneella ja mieheni ihan käsipelillä hiontalatan avulla. Emme hioneet lakkaa kokonaan pois, vaan hioimme pinnan kevyesti rikki.

Vuorossa oli tämän jälkeen hiontapölyn imurointi ja huolellinen pesu jälleen maalipesulla. Mikäli olisimme halunneet paikkailla lattiaan vuosien saatossa tulleita kulumia, naarmuja tai lautojen rakoja, sen olisimme tehneet seuraavana työvaiheena. Me päätimme jättää raot ja kolhut näkyviin, sillä ne kuuluvat vanhaan taloon ja kertovat täällä eletystä elämästä. Pesun jälkeen siirryimme siis suoraan maalamaan lattiaa. Maalauksessa olisi voinut käyttää telaa tai pensseliä, me valitsimme työvälineiksi pensselit.


Valitsimme maaliksi vesiohenteisen Tikkurilan Betolux Akvan, joka käyttökuiva jo vuorokauden kuluttua. Se kovettuu täysin ja saavuttaa kestävyysominaisuutensa kuitenkin vasta kahden viikon kuluttua, mutta se ei estä huoneen listoittamista ja muita maalailuja tuona aikana. Lattia olisi ollut uudelleenmaalattavissa jopa tunnin kuluttua, mutta odotimme kiltisti seuraavaan päivään ennen uuden maalipinnan sutimista. Kaksi maalikertaa riitti hyvin peittämään männyn oksansyyt. Akva levittyy tasaisesti, kun muistaa sen nopea kuivumisen ja etenee maalauksessa lautojen pituussuunnassa muutama lauta kerrallaan. Näin liitoskohdat eivät jää esiin ja pinnasta tulee kauniin tasainen.

Vesiohenteisen maalin valintaan vaikutti juuri tuon nopean kuivumisajan lisäksi sen hajuttomuus. Perinteisellä Betoluxilla maalaaminen olisi tuonut mukanaan hajuhaitat ja monen päivän muualla asumisen, siihen emme olisi kyenneet. Näillä pakkasilla kun ei paljon tuuletella, joten rittävä ilmanvaihto ei olisi onnistunut. Vesiohenteisen maalin tuoksu on mieto ja se haihtuu nopeasti pinnan kuivuttua. Minä tosin en haistanut mitään koko viime viikolla, sillä nuha vei jostain syystä hajuaistini.

Vesiohenteinen Betolux ei ehkä ole niin kestävä, mutta meidän tapauksessa ainut vaihtoehto. Ja sen kestävyyden tiedämme vasta käytön jälkeen, joten palataan siihen myöhemmin. Meillä luotetaan Akvaan, sillä portaissa se on ainakin pysynyt hienosti lähes vuoden päivät ja näyttää vieläkin vastamaalatulta.


Meidän pieni remppa-apulainen on innoissaan tulevasta huoneestaan. Remppahommat ovatkin tulleet tälle tytölle jo hyvin tutuksi. Lillin ollessa muutaman kuukauden ikäinen, aloitimme olohuoneen pintaremontin ja siellä rempan keskellä neiti nukkui päiväunia, vaunuissa keskellä olohuonetta. Tämän jälkeen on rempattu eteistä, rakennettu kierrätyspiste verannalle, maalattu alakerran makuuhuoneen seiniä ja takkaa sekä vaikka mitä muuta. Remppaneiti heiluu nyt mukana omien pensseleiden kanssa, välillä jopa liian innokkaana.


Näin meillä toteutettiin lakatun puulattian maalaus, mites teillä?

Lukisin mielelläni kokemuksianne Betolux Akvasta. Miltä maalattu lattia näyttää vuosien jälkeen? Oletteko olleet tyytyväisiä vesiohenteiseen maaliin?

Muutkin kommentit ovat aina tervetulleita!

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille <3

SHAALIA KATTOON JA NEITOA LATTIAAN


Kuten tämän postauksen otsikko jo kertookin, meillä on pensselit ja telat heiluneet ahkerasti. Rempan kohteena on toinen yläkerran makuuhuoneista, pienen tytön tuleva huone.

Tämä huone oli aikaisemmin meidän aikuisten makuuhuone, josta muutimme alakertaan raskauteni alkuaikoina. Tähän huoneeseen hankimme heti talon oston jälkeen unelmieni tapettia, sinistä kiurujen yötä. Sitä oli saatava nopeasti makuuhuoneen seiniin, sillä olin uneksinut siitä ihan liian kauan.

Samalla maalasimme tapetoimattomat seinät, listoja ja huoneen kaksi ovea. Muuten huone jäikin alkuperäisasuunsa, odottamaan myöhempiä inspiraatioita. Kamala kellertävä mäntylautalattia ja likaisen laikukas valkoinen katto eivät silloin häirinneet niin pahasti ja siirryimme remontoimaan muita huoneita.


Kannettuamme kimpsut ja kampsut alakertaan, oli itsestään selvää että tästä huoneesta tulee joku päivä Lillin huone. Ennen kuin se päivä koittaa, huone rempataan kunnolla kuntoon. Siinä ollaankin päästy hyvään vauhtiin, sillä viime viikonloppuna maalasimme tuon likaisen valkoisen katon ja kellertävän mäntylautalattian.

Vihdoinkin!


Tätä ennen ehdin jo maalata seinät uudestaan, väri vaihtui tummansinisestä vaaleaan harmaaseen, joka kylläkin näyttää tässä huoneessa aikalailla vaaleansiniseltä. Näiden sinisten seinäpintojen kaveriksi kaipasin jotain tyttömäistä ja lämpimän maanläheistä, niinpä valitsin lattian väriksi Tikkurilan Neidon (X420).


Blogiani pidemmän aikaa seuranneet lukijat jo tietävätkin kuinka hullaannuin Neidosta. Maalasin olohuoneen pariovet tasan vuosi sitten tällä ihanalla sävyllä, eikä se jäänyt siihen. Keittiön ovi sai Neitoa pintaan ja jo tuolloin tiesin sävyn jatkavan matkaansa yläkertaan, Lillin huoneen oveen. En vielä silloin tosin tiennyt sen päätyvän lattiaan asti!


Halusin lattiaan aika vaalean ja valoa heijastavan sävyn, sillä en halunnut huoneeseen perinteistä valkoista kattoa. Luonnonvalon määrä huoneessa ei ole valtava, joten sävyjä piti miettiä hetki. Kaivoin esille kotoa löytyviä maalipurkkien jämiä ja testailin niitä lattiaan ja kattoon. Sieltä löytyivätkin molemmat sävyt, Neito lattiaan ja Shaali (Y467) kattoon. Molemmat ovat Tikkurilan lämpimiä maanläheisiä sävyjä, jotka tuovat kauniisti pehmeyttä pikkutytön huoneeseen. Shaalia löytyy meiltä eteisen seinistä ja katon rajassa kulkevasta liukuovikaapista sekä portaiden käsijohteista. Nyt myös yhdestä yläkerran huoneen katosta! Ehkä joku päivä myös yläkerran aulan seinistä.


Tomaatin punainen ovi on vielä maalaamatta ja listat uusimatta. Kattoon on luvassa jotain erilaista ja näyttävää lisäystä. Palataan siihen ja huoneen loppuremonttiin myöhemmin. Rempan jälkeen alkaa se ehdottomasti kivoin osuus, nimittäin huoneen sisustus. Siinä vierähtääkin sitten tovi, sillä huoneeseen jo hankitut huonekalut on ensin kunnostettava ja maalattava. Osa huonekaluista on vielä löytämättä ja niitä metsästän jälleen Torista.

Huone alkaa pikkuhiljaa tuntumaan pikkutytön huoneelta, väreillä on siihen suuri vaikutus!