VAATEKAAPPI BY RAUTATIELÄISTALO JA IHANAT MATTOLÖYDÖT

Me tehtiin se! Siis ihan huikea vaatekaappi Lillille. Puutarhavajan valmistuttua sisällä on todellakin alkanut tapahtumaan yhtä sun toista ja nyt projekteja tehdään ihan uudella innolla. Lisäksi olen tehnyt herkullisia ja pehmoisia mattolöytöjä kirpparilta tänne Lillin huoneeseen. Go syksy!!!

Tähän alkuun lyhyt historiikki kesällä koetusta kaappiepisodista, joka muutti tämän tuolloin vielä yhtenä vanerikasana olleen kaapin kohtalon. Vaatekaapin piti alunperin rakentaa lasiverannalle työvaatteiden kaapiksi, mutta suunnitelmat tuppaavat muuttumaan ja meidän tapauksessa tämän kaapin kohtalon määritteli liian pieni porrasaukko. Kesällä Lillin huonetta varten kunnostamani vanha vaatekaappi kun ei mahtunutkaan taipumaan portaissa ja se päätyi tästä syystä lasiverannalle. Mikäli missasit tämän postauksen, niin vanhan kaapin työläästä kunnostuksesta pääset lukemaan täältä. 

Vanerinen vaatekaappi piti siis rakentaa valmiiksi yläkerrassa, sillä portaista ei kulje yksikään isompi kaappi. Ei ylös eikä alas. Tästä syystä kaappi on ja pysyy yläkerrassa ja itse asiassa juuri tuolla paikalla. Tämä on nimittäin ainut “korkea” seinänpätkä meidän viistokattoisessa yläkerrassa. Kaapin korkeus on vähän päälle 200 cm ja leveys noin 100 cm. Kaapin päälle mahtuu nippanappa muutama matalahko kori, mutta ei juuri mitään muuta. Toisen oven takana on hyllyt ja toisella puolelta löytyy tilaa henkari vaatteiden säilytykseen. Voisin sanoa, että kaapissa on hulppeasti tilaa neidin vaatteille ja muille tavaroille, myös teiniaikaa ajatellen!

Kaapin vanerit tilattiin oikeisiin mittoihin sahattuna, mikä nopeutti työskentelyä kummasti, eikä kaasaamisessa ja maalauksessa mennyt tosiaan kauaa. Aikaa vievin osuus kaapin teossa oli ovien saranoiden upotus. Kaapin yläosa kehystettiin taulunkehyslistalla ja ovet kapealla koristelistalla. Listoitukset tuovat kaappiin kivasti vanhan lookin ja niiden avulla se sulautuukin hienosti aidosti vanhojen huonekalujen joukkoon, joskin myös uusia huonekaluja tästä huoneesta löytyy. 

Maalin sävyksi valikoitui Tikkurilan Etruskin (S471), joka on hurjan kaunis maanläheinen sävy. Kaapin sisäpuoli sai jäädä vaneripinnalle, sillä en nähnyt välttämättömäksi maalata sen kaunista pintaa piiloon. Etruski kuuluu Tikkulan Minerals -värikokoelmaan yhdessä Ajopuun (V484) kanssa, jolla maalasin Lillin sängyn ja lasten pöytäryhmän. Kerrassaan ihania sävyjä molemmat, vai mitä?

Sitten muutama sananen huoneen matoista, jotka löysin tällä viikolla kirpputorilta. Miten onnelliseksi sitä voikaan tulla hyvistä löydöistä! Herkullisen värikäs ja pörröinen matto lähti mukaani sen enempää miettimättä ja se sujahti heti sängyn ja kaapin väliin, johon se myös jäi. Sehän on väreiltään ja kooltaan kuin luotu tuohon! Maksoin matosta 35€, mikä on mielestäni pieni hinta tästä ihanuudesta. 

Poikkesin kirpputorille myös seuraavana päivänä ja yllätyksekseni kannoin kotiin lisää mattoja. Löysin värikkään maton kaveriksi kaksi sinivalkoista lankamattoa. Väriltään matot sopivat ainoastaan tänne Lillin huoneeseen, sillä muualla ne olisivat liian silmiinpistävät ja ihan liian kirkkaan siniset. Mutta sinisen kiurujen yö -tapetin kanssa ne tosiaan toimivat! Sovittelin kapeat matot vierekkäin, jolloin niistä tuli yksi iso matto. Nämä matot maksoivat yhteensä 10€, joten ne lähtivät mukaani lähes ilmaiseksi. 

Uskaltaisinkohan vielä toivoa lisää mattolöytöjä?  

Lopuksi vielä ihan muihin aiheisiin. Blogini täytti nimittäin viime sunnuntaina kolme vuotta! Olemme asuneet talossamme kohta neljä vuotta, mikä onkin näin aikuisiällä pisin aika, jonka olen viettänyt samassa osoitteessa ja ylipäätänsä samalla paikkakunnalla. Kuten aikaisemmin jo kerroinkin, aika menee hurjaa vauhtia eteenpäin ja onkin hieman vaikea käsittää että täällä on elelty jo neljä vuotta. Tämä talo on meidän koti, nyt ja tulevaisuudessa eikä paikalleen asettuminen ole tuntunut ollenkaan vaikealta. Kun sen oikean löytää, sen vaan tietää! 

Kiitos kaikille lukijoilleni näistä kolmesta vuodesta ja kaikista ihanista kommenteistanne <3. Postaustahtini on nykyään kovin verkkainen, ainakin verrattuna ensimmäiseen vuoteen, jolloin julkaisin juttuja lähes päivittäin. Elämäntilanne on nyt kovin erilainen eikä aikaa valitettavasti jää blogille niin paljon kuin haluaisin. Ehkäpä tämäkin asia korjaantuu joku päivä.

Ihanaa viikonloppua kaikille teille, niin uusille kuin vanhoillekin lukijoille! Mahtavaa että olette löytäneet blogini ja haluatte seurailla meidän touhuja.

P.s. Rautatieläistalon löydätte myös instagramista @rautatielaistalo. Sieltä löytyy paljon kuvia, jotka eivät koskaan päädy blogiin asti.