Sisällön tarjoaa Blogger.

MYÖNNÄN, OLEN KOUKUSSA VIHERKASVEIHIN

Alussa niitä oli kaksi kitukasvuista. Nyt niitä on jo reilusti yli parikymmentä suhteellisen hyvin elävää yksilöä. Viherkasvien ajanlaskun alulla tarkoitan muuttohetkeä Rautatieläistaloon. Sanokaa mitä sanotte, mutta tämä hengittävä talo suorastaan huusi vihreitä eläviä asukkaita luokseen. Minä olen vain välikäsi joka toteutti sen valtavan vihreän kaipuun. Ja yritän kovasti pitää nämä vihreät hengissä!
  



Viherkasvit ovat iso osa kotiamme ja sen sisustusta. Kotia on hankala kuvata niin ettei kuvaan eksyisi ainakin yksi viherkasvi. Ne ovat minulle nyt harrastus, ihana uusi sellainen. Tässä harrastuksessa koen suuria onnistumisen hetkiä ja välillä taas karvaita pettymyksiä. Välillä on todellakin opittava kantapään kautta mutta useasti lopussa kiitos seisoo. Nämä viisaat sananlaskut pätevät erittäin hyvin viherkasvien hoitoon. Lyhyt kokemus on jo opettanut että minun hoidossani parhaiten menestyvät iso ja paksulehtiset viherkasvit, ne ovat terveitä ja loistavia yksilöitä pidemmän aikaa. Panostan nykyään näihin, sillä olen jo tappanut ihan liian monta hentolehtistä kasvia. Mikä juttu niissä on, miten ne oikein saa pidettyä hengissä? Ja ilman valoa ei yksikään viherkasvi elä, tämä on pimeänä talviaikana haaste varsinkin yläkerran osalta.


Vihersisustaminen on ollut pinnalla jo jonkin aikaa ja tähän trendiin olen lähtenyt mukaan kympillä. Varsinkin nyt marraskuun pimeänä ja harmaana aikana tarvitsen kotiini paljon valoa ja väriä. Viherkasvit tuovat tuota väriä ihanasti lisää. Ja mikä parasta viherkasvit puhdistavat huoneilmaa, osa enemmän ja osa vähemmän. Olohuoneen valkoisen hyllyn päälle sijoitetut kultaköynnökset ovat yksi esimerkki näistä parhaiten huoneilmaa puhdistavista kasveista. Ovat myös todella helppohoitoisia ja nopeita kasvamaan, siis aloittelevan viherpeukalon unelmakasveja. Sisäilmaa puhdistaviin kasveihin aion perehtyä vielä enemmän, sillä haluan elää mahdollisimman puhtaassa ja terveellisessä kodissa.




Suosittelen jokaista hankkimaan kotiin jotain vihreää ja epävarmoille viherpeukaloille muistutuksena: kukaan ei ole seppä syntyessään (mistä nämä sanonnat oikein tulevat?!). Elän selvästi ennakkomummovaihetta viherkasvieni ja sananlaskujeni kanssa, onhan minulla nykyään myös seinälautasiakin. Mutta kuten luin eräästä sisustuslehdestä: Mummola on pop! 


Meillä on tänään pitkästä aikaa edessä kirpputori roud trip johonkin uuteen kaupunkiin ja ehkä poikkean samalla myös kukkakauppaan. Ihanaa viikonloppua kaikille!

16 kommenttia

  1. Kyllä hyvinhoidetut viherkasvit tuovat kotiin kuin kotiin juuri sen pisteen ii:n päälle, Teän koti näyttää niin nätiltä.
    Mukavaa viikonloppua ja toivottavasti löytyy hyviä kirppislöytöjä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) koti ilman viherkasveja olisi mielestäni aika kolkko. Löytöjä tehtiin eilen ja niistä jo kirjoitin juttua.

      Poista
  2. Teillä on kyllä kivannäköistä! Meilläkin viherkasvit oikein lehahtivat kasvuun, kun muutettiin pienestä rivarikaksiosta tänne puutaloon. Toki oon onnistuneesti kyllä pari hentolehtisempää kasvia onnistunut silti tappamaan :) Haasteensa toi myös Poikasen syntymä ja suurin osa kasveista joutuikin evakkoon kaikkialle ehtivien käsien ja kaikkea mutustelevan suun tieltä. Nyt ollaan pikkuhiljaa palauteltu kasveja sitten oikeille paikoilleen. Mää oon ollu jostain syystä aina heikkona anopinkieleen ja nyt se on myös tullut kai takaisin "muotiin". Se on tosi helppo kasvi ja sitä on helppo lisätä. Jos ei teillä jo ole sitä, niin suosittelen hankkimaan! Sopisi teidän kotiin muotokieleltään mun mielestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla sinun taipaleesi viherkasvien kanssa :) Anopinkieltä en vielä omista, ehkä sellaisen joku päivä kotiutan! Olen samaa mieltä kanssasi, meille se kyllä sopisi kivasti :)

      Poista
  3. Miekin harrastan viherkasveja :D niiden kasvun seuraaminen on todella palkitsevaa. Nyt iloitsen siitä, että tänne asuntoon jätetty pieni joulukaktuksen rääpäle on tänä vuonna tehnyt kymmeniä nuppuja, jotka aukeavat pian. Jotain olen ehkä osannut tehdä oikein - tai olla tekemättä, mistä sitä tietää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on yhteinen harrastus :) Ja on todella palkitsevaa kun kasvi kasvaa ja voi hyvin!

      Poista
  4. Ihania kasveja teillä ja tosiaan todella kivasti istuvat osaksi sisustusta! Tuli ihan oma nuoruus mieleen noista kissuksista, kun sellainen taisi olla minulla ekoja valitsemiani huonekasveja omassa huoneessani. Tykkäsin nuorena jo kovasti viherkasveista ja innostuksen määrä on vaihdellut, mutta aina jotain kasveja on ollut. Tällä hetkellä on kultaköynnöstä, juorua, murattia (ulkokasvina oli alunperin, mutta otin sisään viime talveksi ja nyt on kaunis istutettuna vanhaan polkupyörän rattaan ympärille), anopinhampaita ja muutama hentoisempi kasvi, joissa on ohuissa varsissa ohuita pyöreitä lehtiä, en muista nyt nimeä. Näiden lisäksi löytyy pieni kokoelma kaktuksia ja mehikasveja. Nuo anopinhampaat ja kultaköynnökset on kyllä huippuja, kestää vähän unohtaa kastellakin ja on helppo lisätä. Minulle sopii parhaiten kasvit, joita lotrataan vähän väliä tai sitten sellaiset, jotka kestävät kuivumistakin. Välimuotoinen kastelu jotenkin tuppaa unohtumaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ihana lukea tarinasi :) Meilläkin pihatalon mummon ikkunalla olleet muraatit muuttivat yläkertaan kesän jälkeen ja tässä seurailen että miten sopeutuvat sisälle ja vähän hämärään aulaan. Minulla taitaa pärjätä parhaiten kuivuutta kestävät kasvit ;)

      Poista
  5. Piti vielä sanoa, että vitsit tuo teidän vihreä nojatuoli on ihana ja kutsuvan näköinen! Se on niin hyvännäköinen tuossa suoraviivaisempien huonekalujen joukossa, oikea katseenvangitsija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Vihreitä nojatuoleja on kaksi ja ne kävin ostamassa vanhasta pappilasta. Ihanat istua ja kauniit katsella! Aivan eri tyyliä ne ovat kuin muu koti, mutta hyvin tänne sopivat mielestäni.

      Poista
  6. Meillä on ollut sama ongelma; hentolehtiset kasvit aina kuolee. Kysäisin sitten ihan kukkakaupassa muutama vuosi sitten, että minkälaisia kukkia mun kannattaa ostaa vanhaan, vetoisaan ja talvella välillä kylmäänkin taloon. Myyjä sanoi oikopäätä: paksulehtisiä kasveja ;D Eli et ole yhtään huono niiden hentolehtisten hoitamisessa, vaan on ihan tosi, ettei ne menesty oikein vanhoissa taloissa, varsinkaan talvea. Ostin silloin Muorin kukkaa, jota myyjä mm. suositteli, mikä onkin kestänyt aivan mahdottoman hyvin meillä - ja mielestäni huonolla hoidolla. Ja sitten on rahapuuta, iso vanha fiikus ja jotain nimeltä tuntematonta myös.

    Eilen ostin huonekuusen. Opiskelin viime joulun alla huonekuusen tarpeita ja historiaa, ja kun olin viimein varma, että tämä on se oikea, oli ne loppu kaikkialta. Mutta nyt meillä on siis sellainen, ja se on opiskelujeni mukaan juurikin tosi vanha, perinteikäs, vanhoissa taloissa pidetty huonekasvi - eli pitäisi tykätä vanhan talon tuulista ;) Eikä näin ole muotioikkuostos lainkaan vaan vanhan talon perinnettä kunnioittava, sillä en sitten millään halunnut lähteä sellaisiin mukaan, vaikka niin olin ihastunut niihin juuri tämän hetken muotihuuman johdosta ;)

    Katsotaan, miten käy; onko meillä huonekuusi vielä joulun jälkeenkin, vai oliko tämä(kin) riskisijoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olekaan kokonaan syypää hentolehtisten kasvien kuolemaan vaan se on niin elinympäristöstä kiinni, kiitos tästä tiedosta :) Minä tapoin viime talvena huonekuusen ja nyt mietin uskallanko ottaa uutta yritystä. Se on vaan niin kaunis kasvi. Toivottavasti sinulla se menestyy joulunkin yli :)

      Poista
  7. Ihanaa vihersisustamista!
    Peikonlehti näyttää tosi kivalta ja taidan haluta itselle myös sellaisen. Oon huomannut että perinteiset mummolakasvit ovat nostaneet suosiotaan sisustuksessa ja kyllähän ne viehättävät myös omaa silmää.
    Meillä paksulehtiset kasvit ovat kissojenkin takia niitä ainoita kestäviä kasveja. Jos ei kissat syö, niin sitten viimeistään kuolee mun hoidossa. Nyt jännitän, että tokeneeko mun sitruspuu keväällä, kun on tiputellut lehtiään niin raivokkaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Suosittelen peikonlehteä, se on helppohoitoinen ja kaunis. Ja minusta tuntuu että myös hyvin vaikea tappaa ;) Toivotaan että sinun sitruspuu toipuu vielä!

      Poista
  8. Viherkasvit tuo ihanaa raikkautta sisustukseen ja kauniita asetelmia on teillä myös :) Tykkään kovasti. Uskaltaisinkohan minäkin pikkuhiljaa tekemään tuttavuutta vihertävien kanssa ;)

    VastaaPoista