Tämä on kertomus lavakauluskasvimaan teosta. Kaikista niistä ponnisteluista, joita teimme tämän mansikkasalaatin ja muiden oman maan herkkujen vuoksi. Palataan nyt viime kevääseen, aikaan jolloin piha räjäytettiin uuteen uskoon. Tämä oli ensimmäinen kevät talossa ja tarkoituksena oli katsella rauhassa mitä puutarhasta kasvaa. Näin ei tapahtunut, me ryhdyimme heti muutostöihin.
Kuvassa näkyy pihamme valoisin ja lämpimin paikka, joka aikaisemmassa muodossaan tuntui meistä hukkaan heitetyltä maankäytöltä. Tähän me päätimme tehdä oman kasvimaan. Ennen kuin kamera muistui käteen, olin jo ehtinyt kaivaa maasta ison kasan tiiliä, kiviä sekä keskeltä pihaa seitsemän puskaa pois. Tämä näky kuvaa kuitenkin hyvin sitä tilannetta mistä lähdettiin liikkeelle.
Kaikki meille ylimääräinen kaivettiin maasta, vain alueen reunoille jätettiin osa olemassa olevista istutuksista ja puista. Aikamoinen kaivonrengaskin tuli kiskottua maasta pois.
Maa jyrsittiin, harattiin ja tasoitettiin. Alueen reunoilla kulkevat istutusalueet kavennettiin ja rajattiin reunanauhalla. Halusimme kunnolla tilaa kasvimaalle ja nurmikolle, jota meidän pihastamme ei löytynyt aikaisemmin.
Neljä lavakaulusta pelastimme jätelavalta. Ne saivat meillä uuden käyttötarkoitukseen maalauksen jälkeen. Maalasimme lavakaulukset mustalla kuultomaalilla, sitä samaa maalia käytimme keittiön hirsiseinään ja kesäkeittiöön, joten koko iso maalipönttö hyötykäytettiin viiimeistä pisaraa myöten.
Maan muokkauksen jälkeen levitimme maalattujen lavakaulusten alle suodatinkankaan, jonka tarkoituksena on hidastaa rikkaruohojen pääsyä multaan. Sitten sijoitimme lavakaulukset paikoillensa, sopivan välimatkan päähän toisistaan.
Ylimääräiset suodatinkankaat leikattiin pois ja alueelta aikaisemmin ylös kaivamani neliön muotoiset tiililaatat asetettiin kulkemaan pihatieltä kasvimaalle. Nurmikon siemenet kylvettiin kasvimaata ympäröivälle alueelle. Laattoja pitkin pääsi kätevästi työstämään kasvimaata loppuun, ilman että kylvetty nurmikko siitä mitenkään vaurioitui.
Kasvimaan kulkuaukot rajasimme reunanauhalla, jotta kylvetty nurmikko ei päässyt leviämään alueen sisäpuolelle. Lavakauluksien välit täytimme punaisella kuorikatteella. Punaisen ja mustan yhdistelmä on mielestäni todella kaunis.
Lavakaulukset täytin uudella ja ravinteikkaalla mullalla ja tämän jälkeen pääsinkin istutushommiin. Muutamia taimia esikasvatin keittiön ikkunalla, mutta salaatit, yrtit, porkkanat ja sipulit kylvin pääasiassa suoraan ulos.
Yksi lavakauluksista toimii mansikkamaana, joka tuottikin yllättävän hyvin satoa jo ensimmäisenä kesänä. Tosin vasta elokuun lopussa mansikkasatomme oli parhaimmillaan.
Nurmikko alkoi pikkuhiljaa vihertämään ja kasvimaa tuottamaan satoa. Alueen reunojen istutusalueilta paljastui mm. monenlaisia maanpeittokasveja ja erilaisia liljoja. Eräs meillä vieraillut tuttava kommentoi, ettei ole koskaan nähnyt yhtä suloista pientä kasvimaata. Sehän tästä tosiaan tuli, suloinen ja kompaktin kokoinen.
Basilikat, tomaatit ja kesäkurpitsat eivät tuottaneet satoa, mutta muuten yllätyin positiivisesti ensimmäisen vuoden kokemuksista. Tänä keväänä suunnittelimme tekevämme pieniä muutoksia, jotta kirsikkatomaatit ja basilikat viihtyisivät paremmin ja tuottaisivat ehkä hieman satoakin. Yksi lavakauluksista korotetaan ja päälle tehdään lasikansi. Siellä lämpimässä tomaatit ja muut herkät kasvatettavat toivottavasti tulevat viihtymään paremmin.
Salaattisato oli valtava ja kesän hääjuhlissa tarjoiltiinkin ylpeänä oman maan vihersalaattia. Minulla on kuitenkin vielä paljon opittavaa lavakaulusviljelystä. Olen kuitenkin todella positiivisesti yllättynyt sadon runsaudesta, sillä tämä on elämäni ensimmäinen kasvimaa. Minä aloitteleva viherpeukalo odottelenkin jo innolla kevättä ja kasvimaan toista vuotta.
Mitä mieltä sinä olet pihan muutoksesta ja lavakauluskasvimaasta?
