SHAALIA KATTOON JA NEITOA LATTIAAN

Kuten tämän postauksen otsikko jo kertookin, meillä on pensselit ja telat heiluneet ahkerasti. Rempan kohteena on toinen yläkerran makuuhuoneista, pienen tytön tuleva huone.

Tämä huone oli aikaisemmin meidän aikuisten makuuhuone, josta muutimme alakertaan raskauteni alkuaikoina. Tähän huoneeseen hankimme heti talon oston jälkeen unelmieni tapettia, sinistä kiurujen yötä. Sitä oli saatava nopeasti makuuhuoneen seiniin, sillä olin uneksinut siitä ihan liian kauan.

Samalla maalasimme tapetoimattomat seinät, listoja ja huoneen kaksi ovea. Muuten huone jäikin alkuperäisasuunsa, odottamaan myöhempiä inspiraatioita. Kamala kellertävä mäntylautalattia ja likaisen laikukas valkoinen katto eivät silloin häirinneet niin pahasti ja siirryimme remontoimaan muita huoneita.

Kannettuamme kimpsut ja kampsut alakertaan, oli itsestään selvää että tästä huoneesta tulee joku päivä Lillin huone. Ennen kuin se päivä koittaa, huone rempataan kunnolla kuntoon. Siinä ollaankin päästy hyvään vauhtiin, sillä viime viikonloppuna maalasimme tuon likaisen valkoisen katon ja kellertävän mäntylautalattian.

Vihdoinkin!

Tätä ennen ehdin jo maalata seinät uudestaan, väri vaihtui tummansinisestä vaaleaan harmaaseen, joka kylläkin näyttää tässä huoneessa aikalailla vaaleansiniseltä. Näiden sinisten seinäpintojen kaveriksi kaipasin jotain tyttömäistä ja lämpimän maanläheistä, niinpä valitsin lattian väriksi Tikkurilan Neidon (X420).

Blogiani pidemmän aikaa seuranneet lukijat jo tietävätkin kuinka hullaannuin Neidosta. Maalasin olohuoneen pariovet tasan vuosi sitten tällä ihanalla sävyllä, eikä se jäänyt siihen. Keittiön ovi sai Neitoa pintaan ja jo tuolloin tiesin sävyn jatkavan matkaansa yläkertaan, Lillin huoneen oveen. En vielä silloin tosin tiennyt sen päätyvän lattiaan asti!

Halusin lattiaan aika vaalean ja valoa heijastavan sävyn, sillä en halunnut huoneeseen perinteistä valkoista kattoa. Luonnonvalon määrä huoneessa ei ole valtava, joten sävyjä piti miettiä hetki. Kaivoin esille kotoa löytyviä maalipurkkien jämiä ja testailin niitä lattiaan ja kattoon. Sieltä löytyivätkin molemmat sävyt, Neito lattiaan ja Shaali (Y467) kattoon. Molemmat ovat Tikkurilan lämpimiä maanläheisiä sävyjä, jotka tuovat kauniisti pehmeyttä pikkutytön huoneeseen. Shaalia löytyy meiltä eteisen seinistä ja katon rajassa kulkevasta liukuovikaapista sekä portaiden käsijohteista. Nyt myös yhdestä yläkerran huoneen katosta! Ehkä joku päivä myös yläkerran aulan seinistä.

Tomaatin punainen ovi on vielä maalaamatta ja listat uusimatta. Kattoon on luvassa jotain erilaista ja näyttävää lisäystä. Palataan siihen ja huoneen loppuremonttiin myöhemmin. Rempan jälkeen alkaa se ehdottomasti kivoin osuus, nimittäin huoneen sisustus. Siinä vierähtääkin sitten tovi, sillä huoneeseen jo hankitut huonekalut on ensin kunnostettava ja maalattava. Osa huonekaluista on vielä löytämättä ja niitä metsästän jälleen Torista.

Huone alkaa pikkuhiljaa tuntumaan pikkutytön huoneelta, väreillä on siihen suuri vaikutus!

TUMMANVIHREÄ TAKKA

Heippa! Hengissä ollaan, vaikka blogi ja instagram eivät olekaan päivittyneet hetkeen. Välillä on hyvä pitää hieman taukoa ja kerätä inspiraatiota jatkamiseen. Kun mitään sanottavaa ei ole, silloin kannattaa astua hetkeksi taka-alalle ja keskittyä arjen pyörittämiseen. Blogihiljaisuus päättyy nyt, sillä meillä hieman remppailtu ja minulla on teille jotain näytettävää.

Kuvat ovat valitettavasti aikamoista mössöä, sillä meille asti tuo aurinko ei jaksa paistaa. Jos jään valoa odottelemaan, saatte blogiin luettavaa luultavasti muutaman kuukauden päästä. Ei anneta sen  haitata ja keskitytään pakkasviikkojen kunniaksi tummanvihreään takkaan. Makuuhuoneen tapetoimattomat seinät saivat taannoin harmaata väriä pintaan ja kerroin että edessä on vielä takan maalaus. Vaaleanvihreä takka ei enää miellyttänyt silmää ja kaipasin tummenpaa väriä, ihan käytännön syistä.  Vaalea väri kun ei ollut armollinen, sillä siinä näkyi heti kaikki lika ja noki, varsinkin kun tämä meidän takka sattuu olemaan sellaista herkästi sisälle savuttavaa mallia. 

Tällä hetkellä pinnalla on Tikkurilan vuoden väri N405 Ruukku, joka on kyllä kiehtova sävy. En kuitenkaan sutaissut takkaan Ruukkua, vaan päätin palata 2016 vuoden väriin, M442 Vuonoon. Minulla on tummanvihreän Vuonon kanssa pitkä historia, sillä lähes koko yläkerran aula on maalattu tällä sävyllä. Siitä on jo lähes kolme vuotta ja olenkin alkanut kaipaamaan suht pimeään aulaan jotain vaaleampaa väriä. Vuono ei silti kyllästytä, joten uskalsin tuoda värin myös alakertaan, huomattavasti pienemmässä mittakaavassa.

Toimiiko Vuono takassa ja olenko tyytyväinen värivalintaan?

Todellakin!

Heleä vaaleanvihreä takka muuttui Vuonon avulla dramaattiseksi ja ylvääksi, mutta silti ihanan maanläheiseksi ja kotoisaksi. Tuon takan aiemman värin poimin tapetin väreistä, oikeastaan yhteistuumin teidän lukijoiden kanssa, sillä tuolloin pyysin teitä auttamaan värin valitsemisessa. Silloin paljon kannatusta sai tummanvihreä, johon en ollut selkeästi tuolloin vielä valmis. Tarkemmin ajateltuna, autoitte siis tämänkin värin valinnassa, kiitos siitä!

Tummanvihreä on nyt makuuhuoneen uusi juttu! 

Sitä löytyy takan lisäksi vanhasta lasipullosta kaapin päältä sekä uudesta torkkupeitosta. Kevättä kohti mennään, mutta meillä makuuhuoneessa värit vaan tummenevat :) Ennen makuuhuoneessa oli ikuinen kesä, nyt uusien tummenpien sävyjen myötä siitä tuli enemminkin syksyn huone. Sellainen syksy, jossa apilapelto kukkii! Onhan tämä nyt vähän vuodenaikoijen sekamelska, mutta pääasia on että huoneessa viihdytään ja nukutaan hyvin. 

En ole pitkään aikaan vilauttanut ennen-jälkeen kuvia, joten tässä niitä tulee.

Valkoinen tiilitakka tosiaan tasoitettiin ja maalattiin tapetista poimitulla sävyllä K358 Keto pari vuotta sitten. Samalla takan tausta ja sivuseinä saivat värin X381 Aaloe. Viime vuoden lopulla maalasimme seinät Tikkurilan Deco Grey -värikartan sävyllä 1923 ja takan hetki sitten tummanvihreällä M442 Vuonolla.



Makuuhuoneen järjestys muuttui viimeisen pintaremontin yhteydessä ja nurkkaan rakennettu vauvan hoitopöytä ja seinähyllyt saivat lähteä, sillä niille ei ollut enää käyttöä. Tilalle tuli vanha talonpoikaiskaappi. Niin sitä taas saatiin ihan näyttävä muutos aikaiseksi aika pienellä vaivalla. Josko nyt jätettäisiin makuuhuone rauhaan ja siirryttäisiin muiden huoneiden kimppuun!

Mitä tykkäät vai tykkäätkö?

Kivaa pakkasviikkoa kaikille! Me ei lämmitetty makuuhuoneen takkaa muutamaan päivään maalauksen takia ja ilolla tänään pistin sen pöhisemään. Hyrrr.

NO SITÄ JOULUA, 1-VUOTIS KUVAUKSET JA YKSI LÖYTÖJEN LÖYTÖ

  

Hei! Osuipa yksi päivä silmiini ehkä yksi kauneimmista lastensängyistä, joita on vastaani tullut. Ajoin pari viikkoa sitten paikallisen kierrätysmyymälän ohitse ja sieltä sivusilmällä bongasin koristeellisen sängynpäädyn, jonka toivoin kuuluvan vanhaan jatkettavaan sänkyyn. Ajan tämän paikan ohitse pari kertaa päivässä, sillä se on Lillin hoitopaikan ja työpaikkani välissä, sopivasti tien vieressä isoine näyteikkunoineen. Vierähti muutamia päiviä ennen kuin ehdin kaupoille ja toivoin hartaasti, että sänky on siedettävässä kunnossa ja ainakin 70 cm leveä, jotta siinä mahtuu nukkumaan pidemmän aikaa. No nappiin meni, sillä sänky on juuri sellainen kuin toivoinkin ja pienellä laitolla valmis käyttöön. Hintakin saatiin sopivaksi pienellä tinkauksella, joten olen enemmän kuin tyytyväinen tähän ostokseeni. Sänky on 80-vuotiaan isoukin 1-vuotis lahja Lillille, sillä sain hankkia hänen antamallaan lahjarahalla jotain hyödyllistä ja tarpeellista. Onko ihanampaa lahjaa kuin tämä, sillä näin kaukana asuva isoukki on neidin lähellä aina.

Lilli rakastaa tulevaa sänkyään, joten sehän oli mitä otollisin paikka ottaa 1-vuotis kuvat. Kannoimme sängyn pariovien eteen olohuoneeseen itsenäisyyspäivänä, joka oli pitkästä aikaa edes himpun verran valoinen päivä. Kiitos hennosti paistavan auringon ja lumen, joka pysyi jopa yhden kokonaisen päivän maassa. Tämän ikäisen lapsen kuvaaminen on tosi haastavaa, sillä eihän meidän neitiä kiinnostanut poseerata paikoillaan nätisti istuen, nyt kun seisominen ja ensiaskelten ottaminen on päivän sana. Kukkapanta lensi päästä lattialle heti kun silmä vältti, mutta kahden viiden minuutin mittaisen kuvauskokeilun aikana sain kuitenkin napattua aika ihanat 1-vuotis kuvat. 

Joulua on meille tuotu kotiin aika minimaalisesti, mutta minun makuuni juuri sopivasti. Olohuoneessa pariovia koristaa havuköynnös, johon kiinnitin lisäksi muutamia valkoisia joulupalloja.  Oviaukon koristeelliset listat, vanhan roosan väriset pariovet ja niiden ympärillä kulkeva havuköynnös näyttävät vaan kerrassaan hyvältä yhdessä. Ikkunalaudalla on viime jouluksi hankkimani Konstsmiden kynttelikkö, jonka sain tuolloin puoleen hintaan. Se oli nimittäin edellisen vuoden mallistoa ja myytiin ennen joulua alennuksella pois. Jäi vähän harmittamaan, kun en tajunnut ostaa useampaa samalla kertaa. Seuraavalla kauppareissulla ne olivat tietentenkin jo loppuneet. 

En tykkää liian rönsyilevästä joulusisustuksesta vaan rauhallisesta tunnelmasta, joka syntyy muutamilla jouluisilla koristeilla, valoilla ja kynttilöillä. Tänä vuonna taitaa perinteiset kranssitkin jäädä tekemättä ja se vähän harmittaa. Aina aika ei vaan riitä kaikkeen. 

Suuri tähti valaisee ruokahuoneen ikkunaa ja kynttilät palavat pöydällä. Nämä ja kaikki muut edellä mainitut asiat tuovat jo kivasti jouluista tunnelmaa rautatieläistaloon. Kuusi hankitaan vielä ennen aattoa, mutta sen laitamme todennäköisesti tänä vuonna lasiverannalle. Ja koska olen niin innoissani olohuoneen havuköynnöksestä, hankin todennäköisesti vielä toisenkin samanlaisen.  Niin ja ainakin yhden kranssin teen, jos vain suinkaan ehdin. Mutta stessiä en joulusta ota, se sujuu ihan omalla painollaan ja on selllainen kun sattuu olemaan :)

 

Mukavaa sunnuntaita ja leppoista joulunaikaa kaikille!