KUVAUKSIA KOHTI VIHREÄN HIMON VALLASSA

Elämme Rautatieläistalossa jännittäviä aikoja. Ensi viikolla meillä on kotikuvaukset lehtijuttua varten. On todella mielenkiintoista nähdä miltä oma koti näyttää lehdessä ja miten siitä kirjoitetaan. Välittyyköhän talon lämmin tunnelma niin kuin toivon ja saavatkohan lukijat oikeanlaisen käsityksen kodistamme. Se jää nähtäväksi. Kuvaajaa seuratessa saan varmasti hyviä kuvausvinkkejä ja kuvakulmia, joita itse en ole tajunnut hyödyntää. Se miten kotimme tallentuu ammattilaisen käsissä, on kiehtovaa ja hieman pelottavaakin. Talon emäntä halutaan myös kuviin, se on ehkä se pelottavin osuus.

Lehtijuttu julkaistaan todennäköisesti vielä tämän vuoden puolella. Ilmoittelen sitten kun kotimme ovet avautuvat printtimediassa. Pääsemme esittäytymään siihen ainoaan sisustuslehteen, joka tulee meille kestotilauksena. Se olikin ykköstoiveeni. 

Kuten monessa seuraamassani blogissa, myös meillä ollaan vihreän himon vallassa. Kevättä kohti mennään kovaa vauhtia ja minulle on iskenyt valtava tarve hankkia lisää vihreää kotiin. Ihan kun sitä ei jo ennestään meiltä löytyisi joka puolelta. Muutama viherkasvi lisää tuskin haittaa ketään. Ilmoitin miehelleni, että niitä saapuu kotiin aloeverojen ja muutamien muiden lähiaikoina hankittujen viherkasvien lisäksi maksimissaan viisi kappaletta. Paljastus - niitä tulee luultavasti paljon enemmän! 

En muuten ole vieläkään raaskinut heittää elämäni ensimmäistä omin kätösin tekemääni kranssia kakluunin kyljestä pois. Se jotenkin sopii tuohon paikallensa niin täydellisesti. Kakluunihan ei ole käytössä, sillä se määrättiin käyttökieltoon. Siellä on tiili jumissa. Siihen eteen olenkin voinut tästä syystä sijoittaa kotimme suurimman ja näyttävimmän viherkasvin. 

Peikonlehti ja kultaköynnös ovat viherkasveista ehdottomia suosikkejani. Ne ovat yllättävän helppohoitoisia, nopeakasvuisia ja ovat kestäneet tämän pimeän talven hienosti. Samaa ei voi sanoa monesta muusta kotimme viherkasvista, jotka ovatkin löytäneet tiensä kaatopaikalle. Kultaköynnökset jatkavat kasvuaan ja laskeutuvatkin ihanasti olohuoneen seinähyllyltä ja rottinkitelineeltä kohti lattiaa.

Tulppaaneilla saa tuotua kotiin tähän aikaan vuodesta ihanasti väriä. Harmillisesti ne eivät vaan ole kovin pitkäikäisiä. Ensi viikolla ostan ison kasan uusia tulppaaneja ja toivotan kuvausväen tervetulleeksi. Joko sinä olet vihreän himon vallassa?

Ihanaa viikonloppua kaikille! 

KOTIMME KAAMEIMMAT NURKAT - VESSA

Juttusarjani Kotimme kaameimmat nurkat on päässyt hyvin vauhtiin. Eteisestä pääsemme tähän kotimme pienimpään huoneeseen, jokaiselle meille hyvin tärkeään paikkaan. Valitaan eteisessä oikeanpuoleinen valkoinen ovi ja astutaan sisään. Tämä on muuten kotimme ainut huone, jossa ei ole ikkunaa, siis vaatehuoneen lisäksi.

Tänään esittelyvuorossa on kotimme ainut vessa. Kyllä, isossa talossamme on vain yksi vessa. Olenkin alkanut kaipaamaan toista sellaista yläkertaan, mutta yllättävän hyvin pärjätään näin yhdelläkin.

Väliaikaisten remonttien kannattajana olen ihan vain pikkuisen viilannut vessaa. Irrotin kalusteisiin kuuluvat vetimet ja vaihdoin ne mustiin puisiin vetimiin. Irroitin myös kaappien ovia, ne kun eivät kaikki olleet valkoisia. Avohyllyt toimivatkin meillä paremmin kuin hyvin ja asioidessani täällä, katselen niitä paljon mielummin kuin vihreitä ovia. Ne eivät olleet kauniin vihreät. Avohyllyistä pilkistää nyt putkia, kiinnikkeitä ja kiskoja, mutta ovat ne huomattavasti parempi vaihtoehto.

Seinällä näkyvä musta alue on liitutaulutarra, joka toimi kesän lopussa vietämiemme häiden vieraskirjana. Jokaisen vieraan oli käytävä juhlien aikana täällä hotelli helpotuksessa, joten mikä olikaan parempi paikka vieraskirjalle. Siihen saimmekin illan aikana ihania tekstejä. Niitä on mukava lueskella kerta toisensa jälkeen pöntöllä istuessa. Ikuinen muisto tämä ei ole, mutta en kokenut itselle tärkeäksi muunlaista vaihtoehtoa. 

Alustavissa suunnitelmissa on uudistaa vessassa lähes kaikki. Ovi ja katto taitavat olla ainoat asiat jotka säästetään. Lattia, seinät ja kalusteet kokevat muutoksen. Tarkoituksena luoda vessasta viihtyisämpi ja lämpimämpi paikka. Lattialämmitys on toivelistalla, mutta ei kylläkään pakollinen. Vessan patteria ei muuten olla kertaakaan pidetty päällä, joten se joutaa lähteä. Yksi asia nousee remontin suunnittelussa yli muiden, haluaisin nimittäin kotimme sisustustyylin jatkuvan vessaan asti. 

Miten sitten remontti toteutetaan, kun talossa on vain yksi vessa? En voi sanoa, että se tulisi olemaan ruusuilla tanssimista, mutta onneksi pihatalon mummon vessa on lähellä. Remontti täytyy muutenkin ajoittaa ja suunnitella tarkasti, jotta vältyttäisiin turhilta ja ylimääräisiltä viivästyksiltä. 

Mieheni yllätti minut pari päivää sitten, vessa voisi kuulema olla kotimme seuraava remonttiprojekti. Suunnitelmat ja remontointiin tarvittavat rahat eivät ole valmiina, mutta mieheni remonttiloma on ilmeisesti loppumaisillaan. Tämä kuulostaa todella hyvältä! 

Vessa huutaa ehdottomasti jotain väriä. Josko rohkeasti vihreää tai sinistä laattaa. Tällä hetkellä olen ihastunut vihreään mosaiikkiin, jota voinkin kuvitella vessan seiniin isossa määrin. Välillä mieleni haikailee upeita marokkolaisia laattoja, välillä jotain paljon pelkistetympää. Edessä on päättämisen vaikeus, kun vaihtoehtoja on niin paljon. Taitaa kuitenkin olla niin, että loppujen lopuksi hinta määrittelee pitkälti materiaalien valinnat. Eikun laskemaan ja suunnittelemaan edullista vessaremonttia. 

EKA KERTA HUUTOKAUPASSA - OPETUSTAULU JA MUITA MUUTOKSIA

Olin eilen elämäni ensimmäista kertaa huutokaupassa. Se oli mahtava kokemus, josta opin paljon. Kyseessä oli vanhan koulun irtaimiston huutokauppa. Tämä oli niin sanottu homekoulu, joten kaikki huutokaupattiin pois. Tunnelma oli todellakin kuuma, kostea ja hikinen. Pieniin luokkahuoneisiin sulloutui iso määrä ihmisiä, jotka ostivat kaiken irtilähtevän, kun halvalla sai. Se mitä ei saanut halvalla, jäi kaivelemaan. Nimittäin vanhat puiset koulukaapit sekä monet sadat opetustaulut, jotka myytiin laatikoittain minulle isolla rahalla, joukossa oli myös monia upeita Ebba Masalinin teoksia.

Se mitä minä huusin kotiini huutokaupasta, on nyt ripustettuna työhuoneen vanhan liinavaatekaapin päälle. Muutamia opetustauluja myytiin onnekseni kappaleittain, joten kotiin lähti herkkä Joutsen ja poikaset opetustaulu, joka on muuten kaksi vuotta vanhempi kuin talomme. Se on piirretty vuonna 1910 ja on ikäisekseen todella hyvässä kunnossa. Ensimmäisen huutokauppakäyntini ostos, hinta 10€.

Korkealle ripustettavat asiat vaativat isoja tikkaita, sillä huonekorkeus alakerrassa on yli kolme metriä. Kun tikkaat kerran olivat sisällä ja minä olin innoissani tekemässä pieniä muutoksia, lisäsin liinavaatekaapin viereiseen ikkunaan toisen mustan pellavaverhon. Aikaisemmin ikkunassa oli vain yksi näistä verhoista, sillä en halunnut peittää kauniita ikkunoita kovin paljoa. Nyt olin valmis toiseen verhoon, joka tuntuukin oikein hyvältä lisäykseltä. Verhotanko sai viimeinkin myös päätynupit, jotka sain anopilta jo aikoja sitten.

Herkkä opetustaulu sopii väritykseltään kauniin apilapeltoa kuvaavan tapetin viereen. Samaa herkkyyttä löytyy niistä molemmista. Parempaa paikkaa en olisi taululle voinut löytää. Ja huutokaupoissa tullaan vierailemaan jatkossakin, se on varmaa.

Ihanan leppoisaa sunnuntaita kaikille!