Tähän ihanaan valoon heräsin viime viikonloppuna nukuttuani ensin normaalia pidempään. Halusin heti napata muutaman kuvan sillä pitkästä aikaa makuuhuone oli oikeasti valoa tulvillaan. Tänään ei ole enää. Pimeys on tuolla ulkona jälleen ja lumikin suli. Onneksi ehdin napata nämä kuvat valosta.
Tarvitsen valoa ollakseni pirteä ja jaksava. Pimeä vie minusta kaiken energian ja kotona pakollisten arkiaskareiden lisäksi en juurikaan saa mitään muuta aikaiseksi. Ei huvita ja ei jaksa.
Synkkää, märkää ja pimeää. Marraskuu voi minun puolestani jo loppua. Toivottavasti joulukuu tuo tullessaan meille paljon lunta ja valoa. Tarvitsen nimittäin energiani takaisin.
Onko teitä muita kohtalotovereitani, pimeyden uuvuttamia yksilöitä?
Marraskuun sais ampua!!
VastaaPoistaMutta.....jos koko marraskuun idea onkin siinä, että kärvistele nyt edes yksi kukausi kun aina muulloin on niin mukavaa....?
Haa, voit olla oikeassa :)
PoistaTäällä heilahti käsi pystyyn! Toisaalta, itse olen marraskuun lapsi, joten marraskuu on aina merkinnyt mulle synttäreiden odotusta... Siitä sit alkaa joulun odotus :) Nyt ollaan kohta rämmitty tämäkin marraskuu läpi d-vitamiinin, parin lumisen (valoisan) päivän ja synttärivalmisteluiden voimalla. Jee, voiton puolella ollaan!
VastaaPoistaTodellakin voiton puolella ollaan. Niin ja hyvää syntymäpäivää sinulle, marraskuun lapselle :)
PoistaTervehdys, yksi kohtalotoveri täällä. Täytyy sanoa, että on ollut varsin vetämätön olo, jo lokakuusta lähtien. Olen saanut joitain juttuja kyllä tehtyä, mutta yleisvire on varsin väsähtänyt ja nuupahtanut. Ja se mua jaksaa aina kummastuttaa, että joka vuosi tää tulee vähän kuin yllätyksenä. Sitä ihmettelee, että mikä nyt vaivaa. Kunnes sen tajuaa: marraskuu ja pimeys. Koitetaan jaksaa, tsemppiä <3 Ps. Ihanan valoisia kuvia :)
VastaaPoistaKiitos :) Olet oikeassa, vetämätön olo tulee aina yllätyksenä vaikka se tapahtuu joka vuosi.
PoistaOllaan me ihmiset kummallisia :)
Ihania kuvia sinulla,mahtava blogilöytö!
VastaaPoistaKiitos kaunis ja sydämellisesti tervetuloa meille :)
PoistaKomppaan A-R:ää, mahtava blogilöytö! Marraskuun pimeys ei ole ehtinyt haitata, niin on ollut menoa. Ja pakko tunnustaa, oikeastaan pidän tästä pimeähimistelystä.
VastaaPoistaKiitoksia ja sydämellisesti tervetuloa meille :) Hienoa että tämä pimeys ei vie sinulta voimia, voi kun voisin sanoa samoin...
PoistaKaunis valo! Nyt ei varo riitä oikein kuvaamiseenkaan. Toivotaan lunta pian ja pientä pakkasta.
VastaaPoistaValtavan kaunis kuva edellisessä ♥
Kiitos <3 Ensi viikolla pitäisi tulla taas pakkanen ja lumi. Ja valo, jotta voidaan taas kuvata paljon :)
PoistaYhtään ei näy marraskuu näissä kuvissa - onko jossain välissä ollut muka näin paljon valoa? :) ihana valo!
VastaaPoistaKyllä vaan, kaksi päivää oli meillä tätä valoa :) Ja tänäänkin jo jonkin verran. Hyvä hyvä :)
PoistaKulunut viikko on ollut todella pimeä (kaikilla tasoilla). Mieli tuntuu uivan samoissa kuralätäköissä kuin koirien tassutkin. Toivottavasti tämä on jokin käännekohta ja mentäisiin jo pian valoa kohti. Pakkanenkaan ei haittaa, kunhan vaan tulisi sitä LUNTA!
VastaaPoistaLoistava vertaus tuo miten mieli ui samoissa lätäköissä kuin koirien tassutkin! Kuvaa juuri omia fiiliksiä. Pakko nämä päivät on vain rämpiä eteenpäin ja kohti valoa kurottaa :)
Poista